Muistio perinnetyöseminaarista

KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO           MUISTIO                          

 

PERINNETYÖN TULEVAISUUSSEMINAARI IMMOLASSA 20.8.2009

 

1. Yleistä

Perinnetyön tulevaisuusseminaari järjestettiin Immolassa Erikoisrajajääkärikomppanian tiloissa 20.8.2009 liittyen sodanajan rajajoukkojen veteraanitapaamiseen ja Erikoisrajajääkärikomppanian valatilaisuuteen, jotka järjestettiin 21.8.2009. Seminaariin oli kutsuttu rajamies- ja merivartiokiltojen edustajat sekä hallintoyksiköiden yhdyshenkilöt sodanajan rajajoukkojen perinnetoimikunnan lisäksi. Tilaisuuteen osallistui myös edustajia Raja- ja merivartiokoululta, Kaakkois-Suomen rajavartiostosta sekä veteraaneista. Osallistujalista liitteessä 1 ja koko seminaari CD-levyllä (Seminaari).

 

2. Seminaari

2.1 Avaus

Sodanajan rajajoukkojen perinnetoimikunnan varapuheenjohtaja evl Mikael Heinrichs avasi seminaarin toivottaen osallistujat tervetulleiksi. Seminaari on historiallinen, johon on saatu koolle mm. maa-, meri- kuin ilmakiltojen edustajat.

2.2 RVLE

Lp-amir Erkki Uitti toi RVLE:n terveiset seminaariin. Henkilöstöosaston osastopäällikön tehtäviin kuuluu mm. perinnetoiminta. Lisäksi avainasemassa RVL:n perinnetoiminnassa on RMVK.

Yksi tärkeimmistä projekteista juhlavuonna on Rajavartiolaitoksen historiateoksen 1991-2009 ”Rajarauhaa Suomen ja Euroopan puolesta” julkaisu, joka ajoittuu tämän vuoden lokakuun loppuun. Sen on kirjoittanut FT Juha Pohjonen ja sen painaa, julkaisee sekä kustantaa Otava. Kirja tulee yleiseen myyntiin kirjakauppoihin. Kirjassa on paljon mm. perinnetietoa, jotka pohjautuvat mm. asiakirjoihin ja haastatteluihin.

Sodanajan perinnetyö nousi julkisuuteen vuoden 2007 lopulla, kun Sotilasperinteen seura Ry valitsi vuoden sotilasperinneteoksi Rajavartiolaitoksen ja sodanajan rajajoukkojen perinnetoimikunnan työn. Palkinnon perustana oli käynnistetty perinnetyön keruutyö ja sodanajan rajajoukkojen perinnetoimikunnan julkaisema perinnehistoria ”Aseveljeys kesti ja kantaa”. Kirjan ovat kirjoittaneet Juha Pohjonen ja Jukka Partanen sekä mukana on ollut myös sodanajan perinnetoimikunta. Palkintoa on jaettu vuodesta 2002.

Rajamuseo Immolassa on vaalinut aktiivisesti perinnetyötä. Lisäksi 2000 -lu-vun alussa alkoi projekti, jossa Kotkan Merikeskus Vellamon yhteyteen perustettiin Merivartiomuseo merivartioperinteen paikaksi. Kummankin museon hallintaa on muutettu viime vuonna siten, että kumpikin museo on RMVK:n vastuulla. Museotoiminnasta on tulossa myös oma pysyväisasiakirja (RVLPAK).

Vuonna 2007 käynnistettiin hallintoyksikköihin lähetetyllä ohjeistuksella muisti- ja perinnetiedon, ”hiljaisen tiedon”, kerääminen. Tavoitteena on julkaista RVL:n 100 v -juhlavuonna ”tarinakirja” laitoksen perinteistä.

Hallintoyksiköissä on vaalittu myös perinnetyötä. Mainitsemisen arvoinen on P-KR:n, Joensuun yliopiston sekä eri kiltojen ja yhdistysten perinnetyön kerääminen, ”Rajaturvallisuutta muuttuvassa ympäristössä”.

Kiltatyö on ollut ja tulee olemaan jatkossakin perinnetoiminnassa avainasemassa, jota RVL arvostaa ja tukee.

Lp-amin Erkki Uitin osuus CD:llä (Seminaari 3).

 

2.3 Sodanajan rajajoukkojen perustaminen ja niiden toiminta

Oltermanni, kenrl Yrjö Kärkkäinen toi esille sen ”huolen”, miten saataisiin sodanajan tapahtumat nuorisolle ja muille tietoisuuteen. Jokainenhan meistä on saanut perinteitä eri tavoin. Se miten kukin ottaa vastaan perinteitä on yksilöllistä. Perinteistä esimerkkinä humoristinen tapaus LR:sta: Vartioasemalle pääsi autolla, mutta lähimmät naapurit olivat kymmenien kilometrien päässä. Vartiolla oli henkilöstö, johon kuului vartiopäällikkö, vaimo joka toimi emäntänä ja heidän 5 v poikansa. Vartion pihaan ilmestyi auto, josta nousi nuoria miehiä ja naisia. Poika katsoi käsi poskella ikkunasta ulos ja tokaisi: ”Jumaliste silmäni näkevät naisen.” Edellä oleva tarina kertoo sen, että nuori mies oli laittanut tarkasti muistiinsa sen mitä vartion miehet olivat puhuneet. Tämä esimerkki tarkoittaa sitä, että meidän tulee kirjata jollain tavoin muistiin näitä perinneasioita tuleville sukupolville.

Oltermanni kertoi laajasti miten rajajoukot perustettiin ja miten ne sotivat. Hän kertoi myös omista kokemuksistaan sodassa. Koko tarina CD:llä (Seminaari 4). Oltermannin osuuden jälkeen kuunneltiin Rajamiesten marssi.

 

2.4 Perinteen vaaliminen sotien jälkeen

Sodanajan rajajoukkojen perinnetoimikunnan puheenjohtaja opetusneuvos, kunniarajajääkäri Antti Henttonen kertoi perinnetyön alkuajoista aina tähän päivään saakka. Rajamiesperinteen vaaliminen on osa yleistä sotaveteraanien perinnetyötä. Kun Suojeluskunta- ja Lottajärjestöt sekä Aseveliliitto syyskuussa 1944 jouduttiin Välirauhan perusteella lakkauttamaan, niin sotaveteraanien perinnetyö oli pitkään ”pakkokesantona”. Vain Sotainvalidien Veljesliitto sai jatkaa toimintaansa. Vasta 1950-luvun lopulla alettiin perustaa järjestöjä hoitamaan lähinnä veteraanien asunto ja sosiaalipoliittisia tehtäviä. 1964 perustettiin ensimmäiset varsinaiset veteraanijärjestöt, jotka ottivat ohjelmaansa myös muistojen ja muiden henkisten perinteiden vaalinnan sekä maanpuolustusperinteen siirtämisen uusille sukupolville. Perinteen vaalimisen käsite on laaja. Kyseessä on yhtäältä katoavan tiedon keruu ja tallentaminen, toisaalta henkisen perinnön välittäminen jälkipolville.

Perinnetoimikunnan puheenjohtaja toi esille rajamieshengen alkuaikoja, joiden juuret olivat sodanaikaa edeltävän ajan rajavartiolaitoksen sekä sodanajan rajajoukkojen toiminnoissa. Hän kertasi vielä miten rajajoukot toimivat sodassa ja mitä rajamieshenki siellä tarkoitti.

Rajajoukkojen organisoidun perinnetyön peruskiven laski Lapin rajavartioston komentaja, myöhempi RVL:n päällikkö, silloinen eversti Antti Pennanen vuonna 1947 Petsamon Erillisosaston eli Luton Miesten asevelitapaamisessa. Muut komppaniat ja pataljoonat aloittivat oman toimintansa vähitellen tämän jälkeen. Yhdeksän pataljoonan ensimmäinen yhteinen asevelijuhla oli Immolassa 1989 Rajamiespatsaan paljastustilaisuuden yhteydessä, jolloin kokoontui 1500 henkilöä. Samassa tilaisuudessa sai kantaesityksen myös Rajamiesten marssi. Kolme vuotta aikaisemmin oli alettu perustaa valtakunnallista organisaatiota. Vuonna 1999 kokoontui asevelijuhlaan 400 ja tänä vuonna 45 henkilöä. RVL:n johto on luvannut kokoontumisten jatkuvan niin kauan kuin veteraanit haluavat. Liitteessä 2 on lista tähänastisesta perinnetyöstä.

Antti Henttosen osuus CD:llä (Seminaari 5).

 

3. Työryhmätyöskentely

3.1 Alustus

Evl Mikael Heinrichs alusti perinnetoimikunnan evästystä työryhmätyöskentelyn pohjaksi Power Point -esityksellä, jossa hän toi esille perinneyhdistyksen päämääriin, toimintamuotoihin, alueelliseen jakoon, organisaatioon, jäseniin sekä mahdollisiin perinneyhdistyksen viiriin ja ristiin liittyvillä ajatuksilla.

Evl Heinrichsin esitys liitteessä 3 ja hänen osuutensa kokonaisuudessa CD:llä (Seminaari 6).

 

3.2 Työryhmätyöskentely

Kiltojen edustajat jaettiin kolmeen työryhmään, jossa pohdittiin seuraavia aiheita:

1. TR: Päämäärät ja niiden syventäminen ja avaaminen

2. TR: Perinneyhdistyksen rakenne

3. TR: Toimintamuodot

Työryhmäjako liitteessä 3.

 

3.3 Työryhmätöiden purku

1. TR

Työryhmän tekemään esitykseen liittyen ei tullut kovin paljoa kommentteja. Yhtenä lisänä liittyen rajaseutujen ja saariston asukkaisiin päämäärään olisi hyvä lisätä myös rajaseutuliitto, joka on tuonut huolensa rajavartio- ja merivartioasemaverkoston harventuessa rajaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvien ihmisten turvallisuudesta.

Kysyttiin myös rajamies- ja merivartiokiltojen mahdollisesta osuudesta kokonais- ja vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa. Lp-amir Uitti toimii SM:n edustajana MPK:n hallituksessa. Esitettiin kysymys: Miksi ei rajan piiriä MPK:ssä, vaikka tämä asia ei liitykään perinnetoimintaan ? Uitti selvitti tilanteen. Maanpuolustushenkeä voidaan kuitenkin ylläpitää sekä kehittää ja se on hyvä elementti tässä kokonaisuudessa.

Yhtenä perinnetyön jakamisen muotona konkreettisella tasolla voisi olla koulussa jaettava tieto etenkin juuri ennen kutsuntaikää. Tässä tiedon jakamisessa killat ovat avainasemassa.

1. TR:n Power Point -esitys liitteessä 4 ja keskustelut aiheesta kokonaisuudessa CD:llä (Seminaari 7).

2. TR

Perinnetyön vaalimisen vastuu olisi tulevaisuudessa jonkinlainen kiltojen yhteistyöfoorumi, joka olisi kiltojen ylin päättävä elin. Yhdistävänä tekijänä hallintoyksiköt, joiden alueilla toimivista killoista valittaisiin yksi henkilö edustamaan

alueellista tasoa yhteistyöfoorumiin Rajajoukkojen perinneyhdistykseen, jonka työnimenä voisi olla ”Karhukilta”. Edustajia olisi em. elimessä yhdeksän henkilöä (RVLE, hallintoyksiköt, RMVK ja vartiolentolaivue), jotka valitsevat keskuudestaan toimielimen ja nämä valitsevat tarvittaessa erilaisia työryhmiä. RVLE:n ohjeistaisi esim. perinnetyön keräämisestä ja ”Karhukilta” miettisi keskuudessaan konkreettisesti perinnetyön keräämisestä.  Työryhmässä oli mietitty mahdollisimman kevyt organisaatio ja mm. kokoontumiset tapahtuisivat vuorotellen hallintoyksiköiden tiloissa. Hallintoyksiköiden yhteyshenkilöt toimisivat tarvittaessa omilla alueillaan olevien kiltojen koordinaattorina. Eli suurta muutosta tämänhetkiseen toimintaan ei tulisi.

Em. järjestelmässä mm. rahaa ei kierrätetä ”Karhukillan” kautta tai sitä ei rekisteröitäisi. Lopputoteama voisi olla, että ”yksinkertaisuus on joskus nerokasta”.

2. TR:n Power Point -esitys liitteessä 5 ja keskustelut aiheesta kokonaisuudessa CD:llä (Seminaari 8).

3. TR

Yhtenä toimintamuotona olisivat esim. nettisivut, jotka voisi löytyä RVL:n sivujen kautta, jossa olisi eri pataljoonien perustietoa. Näitä sivuja voisivat esim. opettajat käyttää omassa opetuksessaan. Sivujen päivittäminen olisi ”Kummi” -kiltojen vastuulla.

Nuorten aktivoiminen mm. kilta- ja perinnetoimintaan: kouluissa, varusmieskoulutuksen yhteydessä ja kertausharjoituksissa. Kynnyksen madaltaminen jäsenyyteen, yhteistoiminta eri järjestöjen kanssa, kaikkien sodanajan muistomerkkien saaminen rekisteriin, yhteistoiminnan lisääminen alueellisesti ja eri alueiden välillä (esim. maa - meri - ilma) voisi olla myös varteen otettavia toimintamuotoja tulevaisuudessa.

Keskustelussa tuli esille, että perinteen kertominen ja kokoaminenkin henkilökohtaisesti on tehokkaampaa kuin netissä tapahtuva toiminta. Lisäksi esille tuli, että opinto-oppaisiin ja vastaaviin olisi saatava tietoa rekrytoitaville asetetuista vaatimuksista, eikä vain nettisivujen kautta jaeta tätä tietoa. Koska kaikilla ei vielä netti-yhteyttä ole, niin muutkin kanavat tulee ottaa huomioon asiaan liittyen. Tuotiin esille, että kutsuntatilaisuudet ovat myös hyvä kanava tiedon jakoon. Tällä hetkellä kutsuttaville jaettavassa materiaalissa ei ole kuin maininta esim. erikoisrajajääkärikoulutuksesta. Tähän pitäisi saada korjaus niin, että kutsuntaikäisillä lisääntyisi kiinnostus RVL:n tarjoamaa varusmiespalvelusta kohtaan. Tässä asiassa on kuitenkin aluekohtaisia eroja ja ainakin rajakunnissa olevissa kutsunnoissa RVL on näkyvästi esillä. Varusmiespalveluksen kotiuttamistilaisuudet ovat myös tärkeä t

3. TR:n Power Point -esitys liitteessä 6 ja keskustelut aiheesta kokonaisuudessa CD:llä (Seminaari 9).

Antti Henttonen muistutti, että tämä päivä on historiallinen perinnetyön tulevaisuuden vaalimisessa ja tästä on hyvä jatkaa. Uitti toi esille, että RVL ei ole sysäämässä perinnetoimintaa kiltojen ”harteille”, vaan tulevaisuudessa työtä tehdään yhdessä ja RVL:lla on edelleen ”vahva rooli” perinnetyössä. Heinrichsin puheenvuorossa tuli ilmi, että perinnetoimikunnan työ jatkuu edelleen ja että killat liittyisivät vahvasti mukaan. Tavoitteena olisi, että ”Karhukilta” perustettaisiin ennen ensi vuoden RVL:n vuosipäivää. Perinnetyön tulevaisuusseminaarin

 

sihteeri

Kapteeni                                                 Jukka Mursinoff

 

 

OSALLISTUJAT

Sodanajan rajajoukkojen perinnetoimikunta

Pertti Saukkonen                                                     Kaakkois-Suomen rajamieskilta

Kapt Jukka Mursinoff                                                Kaakkois-Suomen rajamieskilta (siht),

yhteyshenkilö (K-SR), tilaisuuden sihteeri

Kalervo Rinne                                                          Kiteen rajakilta

Ari Salo                                                                   Onttolan rajakilta

Seppo Kärnä                                                            Ilomantsin rajakilta

Esko Kuitunen                                                          Lieksan rajakilta

Aulis Vänskä                                                            Lieksan rajakilta

Ylil Antti Tolonen                                                      Yhteyshenkilö (P-KR)

Ylil Petri Seppänen                                                   Yhteyshenkilö (KR)

Ilkka Karonen                                                         Lapin rajavartioston kilta

Hannu Paananen                                                     Lapin rajavartioston kilta

Maj Markku Uusitalo                                                 Yhteyshenkilö (LR)

Timo Mäkiö                                                             Suomenlahden merivartiokilta

Matti Ropo                                                              Helsingin rajamieskilta

Hannu Lehtonen                                                      Saaristomeren merivartiokilta

Kaptl Niklas Hyrsky                                                  Yhteyshenkilö (SLMV)

Hannu Wallius                                                         Pohjanlahden merivartiokilta

Pertti Pettersson                                                      Satakunnan rajamieskilta

Matti Siukola                                                           Satakunnan rajamieskilta

Kaptl Kai Laakso                                                Yhteyshenkilö (LSMV)

Raimo Munukka                                                      Rajan Ilmakilta

Kari Laakso                                                            Tampereen seudun rajamieskilta

 

Ev Arto Niemenkari                                                  RMVK

Evl Janne Mattila                                                     RMVK

Evl Harri Malmén                                                     K-SR

 

Veteraanien edustajat:

Yrjö Kärkkäinen ja Antti Henttonen

© Raja- ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistys ry