RVL:n 104.vuosipäivän vietto 21.3.2023 Onttolassa

Arvoisat juhlapäivään osallistujat,

Vietämme tänään täällä Onttolassa Rajavartiolaitoksen vuosipäivää, sekä Pohjois-Karjalan Rajamieskillan 60 -vuotisjuhlia. Tätä juhlapäivää on ollut valmistelemassa toimikunta, jossa allekirjoittaneen lisäksi ovat toimineet Pohjois-Karjalan Rajamieskillan puheenjohtaja Reijo Jeskanen, sotakamreeri Timo Päivinen, sekä Pohjois-Karjalan Rajavartioston apulaiskomentaja majuri Samuli Murtonen.

Tähän vuosipäivään sisältyy tämän lipunnosto- ja seppeleenlaskutilaisuuden lisäksi Rajavartioston vuosipäivän kahvitilaisuus, Pohjois-Karjalan Rajamieskillan vuosikokous, sekä 60-vuotisjuhla.

Hyvät kuulijat,

Tässä vaikeassa maailmanajassa on kilta- ja reserviläistoiminta nousut uuteen arvoonsa. Vaikeina aikoina meillä ihmisillä on taipumus hakeutua samanhenkiseen yhteisöön, jossa koemme turvaa ja yhteenkuuluvuutta. Siksi, meille rajan kasvateille on luontevaa osallistua oman rajakillan toimintaan. Kiltatyömme keskeisenä muotona ovat olleet maanpuolustustyö, sotainvalidien ja veteraanien auttamistyö, sekä rajajoukkojen sotahistorian perinteen vaaliminen ja tallentaminen. Yhteiset retket ja tapahtumat lujittavat rajamiessiteitä. Omalla toiminnallaan paikalliskillat toimivat linkkinä Rajavartiolaitoksen ja paikallisten ihmisten välillä.

Pohjois-Karjalan rajamieskillan puheenjohtaja Reijo Jeskanen on kiteyttänyt kiltatoiminnan tavoitteet seuraavaan lauseeseen: Tavoitteenamme on tulevaisuudessa jatkaa perinnetyötä niin, että nykyisellä ja tulevilla sukupolvilla on hyvät mahdollisuudet tutustua rajajoukkojen historiaan ja rajavartioston toimintaan tänä päivänä.

Arvoisat läsnäolijat,

Kuinka nopeasti maailma muuttuukaan. Silmäilin Rajamieskillan 50 -vuotisjuhlajulkaisua. Monessa kirjoituksessa pohdittiin valtion säästötoimien vaikutusta Pohjois-Karjalan Rajavartioston toimintaan. Lisäksi todettiin huimasti kasvava rajaliikenne Suomen ja Venäjän välillä. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin rajanylityspaikat ovat hiljentyneet, rajalle rakennetaan suoja-aitoja, Suomi on liittymässä sotilasliitto NATOon ja päättäjät yhdestä suusta vaativat lisäresursseja maamme turvallisuudesta vastaaville tahoille.

En edes ryhdy arvailemaan millaiseksi tilanne on muuttunut, kun Rajamieskiltamme viettää 70-vuotisjuhlallisuuksia. Toivon kuitenkin, että järjen ääni on voittanut ja rauhan tila on palannut Eurooppaa.

Parasta olisi jos voisimme jatkossakin lausua Pohjois-Karjalan Rajavartioston entisen komentajan eversti evp Martti Kukkosen lanseeraaman lauseen: RAJALLA RAUHALLISTA!

Arvoisat kuulijat, näillä sanoilla toivotan meille kaikille Hyvää Juhlapäivää

Arvoisa rouva sisäministeri, herra kenraali, hyvä juhlaväki

Heti alkuun voin todeta, että onpa hienoa nähdä näin laaja joukko juhlistamassa Rajavartiolaitoksen 104. vuosipäivää.

Nimittäin, edellisen kerran vuosipäiväämme täällä Pohjois-Karjalassa on vietetty laajalla kokoonpanolla vuonna 2019, Rajavartiolaitoksen täyttäessä 100 vuotta. Kolmena viime vuonna vuosipäivää vietettiin koronatilanteeseen liittyen hyvin pienimuotoisesti. Mutta nyt olemme päässeet pitkään odotettuun ja varsin perinteikkääseen tapaan vuosipäivän vietossamme. Eli palkitsemisten, puheiden, musiikin ja suomalaiseen tapaan myös tietenkin kahvittelun muodossa. Hieman olemme perinteistä ohjelmaamme toki päivittäneet.

Vuosipäivää vietetään täällä Onttolassa pidettävän rajavartioston päätilaisuuden lisäksi myös rajavartioasemilla kahvitilaisuuksien merkeissä. Vuosipäivän vietto tarjoaakin hetkellisen tilaisuuden pysähtyä tarkastelemaan kulunutta vuotta suunnaten katseet kuitenkin vakaasti tulevaisuuteen. Tämä juhla antaa mahdollisuuden kokea yhteenkuuluvuutta. Onhan vuosipäivä yksi meitä yhteen sitova arvokas perinne. Nauttikaamme siis tästä hetkestä! 

Tänään viettää 60-vuotismerkkipäiväänsä myös Pohjois-Karjalan rajamieskilta, joten käytän tilaisuuden hyväkseni ja esitän rajavartioston puolesta parhaimmat onnittelut rajamieskillalle.

Arvon juhlaväki,

Toivotan teidän kaikki lämpimästi tervetulleeksi tähän vuosipäivän juhlaamme.

Kiitos.

Rouva ministeri, arvoisat kutsuvieraat, hyvä rajan oma väki,

Pitkästä aikaa meillä on lupa juhlia RVL:n vuosipäivää yhdessä isommalla joukolla. Neljä pitkää vuotta olemme odottaneet tätä hetkeä, aina satavuotisjuhlastamme vuonna 2019 lähtien. On hienoa nähdä teitä kaikkia tänään vuosijuhlamme merkeissä. Henkilökohtaisesti minulle on hyvin mieluisaa juhlia vuosipäiväämme juuri täällä Onttolassa. Tämä on nimittäin ensimmäinen vuosipäiväjuhlani täällä siitä syystä, etten ole työurallani palvellut P-KR:ssa.

Hyvät naiset ja herrat, vietämme Rajavartiolaitoksen vuosipäivää jo neljättä kertaa peräjälkeen poikkeuksellisissa olosuhteissa. Meitä kovin rasittaneesta korona-ajasta olemme joutuneet aikaan, jossa lähialueellamme Ukrainassa käydään laajamittaista sotaa. Sotaa, jossa jo tähän mennessä on koettu valtaisa määrä inhimillistä kärsimystä ja aineellista tuhoa. Eikä tuon sodan ratkaisu ole vielä näköpiirissä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on näkynyt ja tuntunut myös Suomessa. Vaikka tilanne valtakunnan rajoilla on edelleen vakaa ja hallinnassamme, sota Ukrainassa on vaikuttanut laajalti myös Rajavartiolaitoksen toimintaan. Turvallisuusympäristön muutos on näkynyt Rajavartiolaitoksen työssä kaikilla sen tehtäväaloilla: rajaturvallisuudessa, meriturvallisuudessa ja sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Muutos on ollut suuri, mutta sen kohtaamista on helpottanut merkittävästi se, että Rajavartiolaitos on valmistautunut siihen johdonmukaisesti ja päättäväisesti Venäjän miehitettyä Krimin vuonna 2014.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan tarkastimme toimintamme painopisteet ja strategiset kehittämislinjauksemme. Johtopäätöksenä saatoimme todeta, että kehityksemme osoitti aivan oikeaan suuntaan, mutta toimenpiteitä oli vahvistettava ja nopeutettava.

Vuoden mittaan olemme monin tavoin parantaneet valmiuttamme kohdata ja hallita häiriötilanteita valtakunnan rajoilla ja merellä. Toimintasuunnitelmia on tarkistettu, harjoituksia on tuntuvasti lisätty ja uutta materiaalia hankittu. Työtämme on auttanut kovasti se merkittävä lisärahoitus, jonka hallitus ja eduskunta ovat myöntäneet toimintakykymme parantamiseksi. Tästä olemme suomalaisten puolesta hyvin kiitollisia.

Siitä on hyvä ja syytä lähteä, että turvallisuusympäristön perusteellinen muutos on pitkäaikainen. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on tästä eteenpäinkin määrätietoisesti parannettava kykyämme ennalta ehkäistä ja hallita erilaisia tehtäväpiiriimme kuuluvia häiriötilanteita valtakunnan rajoilla maalla ja merellä.

Rajavartiolaitoksessa on paraikaa menossa useita isoja hankkeita, joilla parannetaan suorituskykyämme useiksi vuosikymmeniksi. Merkittävimpiä niistä ovat teknisen valvontajärjestelmämme uudistaminen maalla ja merellä sekä kahden ulkovartiolaivan ja kahden valvontalentokoneen korvaushankinnat. Käyttöön saatava moderni ja tehokas kalusto ja tekniset järjestelmät nostavat Suomen rajavalvonnan ja myös meripelastuksen ja merellisten ympäristövahinkojen torjunnan suorituskyvyn aivan uudelle tasolle. Meillä on mahdollisuus parantaa myös toimitilojemme kuntoa, mistä käynnissä olevat rakennustyöt täällä Onttolan kankaalla ovat konkreettinen esimerkki

Juuri tällä hetkellä suuri mielenkiinto kohdistuu itärajan esteaidan rakentamiseen. Esteaidan pilotin rakentaminen on käynnistynyt Imatran Pelkolassa. Pilotilla ei kokeilla sitä, että tarvitaanko aitaa vaan sitä, miten se teknisesti on tarkoituksenmukaisinta rakentaa Suomen olosuhteissa. Esteaita, siihen integroitu tekninen valvontajärjestelmä ja aidan varteen rakennettava tie tehostavat rajavalvontaamme merkittävästi tässä ja nyt. Rajavalvonnan kattavuus ja reagointinopeutemme kasvavat oleellisesti. Välttämätön osalle itärajaa rakennettava esteaita on laajempien ja pitkäaikaisten häiriötilanteiden hallinnassa valtakunnan rajalla. Näitä tilanteita olemme todistaneet EU:n maaulkorajoilla viime vuosina. Johtopäätöksemme nykyisessä turvallisuusympäristössä on se, ettei Suomikaan voi tuudittautua siihen, että se olisi suojassa noilta ilmiöiltä. Esteaita siis parantaa Suomen rajaturvallisuutta ja samalla vähentää riippuvuuttamme Venäjän rajavalvonnan tehosta.

Suomen tuleva Nato-jäsenyys ei vaikuta RVL:n sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävään. Rajavartiolaitos pysyy tärkeänä osana Suomen kansallista puolustusjärjestelmää. Tällä hetkellä RVL lujittaa Suomen kansallista puolustusta omilla vahvuuksillaan, tulevaisuudessa RVL vahvistaa Naton yhteistä puolustusta kansallisella tasolla. Yhteistyömme puolustusvoimien kanssa on jatkunut perinteisen tiiviinä.

Suorituskykyinen kalusto, materiaali ja välineet ovat välttämättömiä toimintamme edellytyksiä, mutta tärkein osa Rajavartiolaitosta on sen ammattitaitoinen ja tehtäviinsä motivoitunut henkilöstö. Henkilöstö, joka sinnikkäästi ja valppaasti palvelee valtakunnan rajoilla ja merellä, esikunnissa ja palveluryhmissä sekä koulutusyksiköissä. Viime syksynä tehty laaja henkilöstötutkimus osoitti Rajavartiolaitoksen väen korkean sitoutumisen tehtäviinsä. Saman olen pannut ylpeydellä merkille kierroksillani RVL:n hallintoyksiköissä. Henkilöstömme kokee työnsä isänmaamme portinvartijoina merkitykselliseksi, ja työmme tunnettuus ja arvostus on noussut kansalaisten keskuudessa.

Rouva ministeri, hyvä juhlaväki, Pohjois-Karjalan maakunta ja ihmiset täällä ovat kuuluisia vahvasta maanpuolustushengestään. Olen hyvin kiitollinen siitä, että myös Rajavartiolaitos ja erityisesti Pohjois-Karjalan rajavartiosto on saanut osakseen maakunnan vankkumattoman tuen työlleen.

Vahva maanpuolustustahto ilmenee Pohjois-Karjalassa mm. tiiviinä turvallisuusviranomaisten välisenä yhteistyönä. Tästä hyvästä yhteistyöstä haluan kiittää kaikkia kumppaneitamme. Rajavartiolaitos on sitoutunut yhteistyön jatkuvaan kehittämiseen tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

Myös vapaaehtoinen maanpuolustustyö maakunnassa on erittäin aktiivista ja virkeää. Pohjois-Karjalan Rajamieskilta on mainio esimerkki yhdistyksestä, joka tekee pyyteetöntä ja arvokasta vapaaehtoistyötä sodan ajan rajajoukkojen ja Rajan perinteiden vaalimiseksi. Pohjois-Karjalan Rajamieskilta juhlii tänään kuudettakymmenettä toimintavuottaan. Rajavartiolaitoksen puolesta esitän Rajamieskillalle onnittelut ja myös lämpimän kiitokseni pitkäjänteisestä työstänne Rajan muistin ja muistojen vaalimisessa. Työllänne on suuri merkitys meille, jotka nyt vuorollamme olemme vastuussa valtakunnan rajojen turvallisuudesta. Toivotan teille jatkuvaa menestystä ja voimia tärkeään työhönne.

Rajavartiolaitos tiedostaa syvästi myös sen, että rajaseudun asukkaiden vankkumaton tuki on aina ollut hyvin tärkeä perusta työllemme itärajalla. Rajavartiolaitos on kiitollinen tästä tuesta ja pyrkii omasta puolestaan kaikin tavoin edistämään rajaseudun asukkaiden turvallisuutta.

Haluan vielä lämpimästi onnitella Vuoden Rajamme vartijaa, ylirajavartija Tomi Ahokasta ja kaikkia RVL:n vuosipäivänä ylennettyjä ja palkittuja!

Hyvä juhlaväki, kiitän teitä kaikkia, että olette tänään saapuneet tänne Onttolaan juhlistamaan kanssamme Rajavartiolaitoksen sadatta neljättä vuosipäivää. Toivotan teille kaikille mukavaa juhlahetkeä ja aurinkoa kevääseen! Kiitos.

Arvoisa Rajavartiolaitoksen väki ja kutsuvieraat,

On minulle suuri kunnia olla täällä kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa kanssanne juhlistamassa Rajavartiolaitoksen 104. vuosipäivää. Yhtä kauan on rajavartiosto toiminut tälläkin seudulla, ensin Joensuun rajavartiostona ja sotiemme jälkeen nykyisellä nimellään Pohjois-Karjalan rajavartiostona. Rajamiehet ja -naiset ovat täälläpäin tuttu ja turvallinen näky - samoin Rajan varusmiehet- ja naiset. Edellisellä vierailullani täällä vuosi sitten minulla olikin ilo toimia rajajääkärikomppanian valan esilukijana ja tavata täällä Onttolassa asepalvelustaan suorittavia nuoria.

Hyvät naiset ja herrat,

Kuten jo Rajavartiolaitoksen päällikkökin kuvasi, kulunutta vuotta on leimannut Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa. Sodan vaikutukset ovat heijastuneet voimakkaina kaikkialle Eurooppaan. Ukrainaa on pyritty tukemaan monin tavoin. Suomi on kantanut osana Euroopan unionia vastuunsa Ukrainan tilanteen vaikutuksista ja olemme koordinoineet sisäministeriössä valtion humanitaarista materiaaliapua ja ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamista Suomeen. Erityisesti haluamme suojella sotaa pakenevia ihmisiä. Autamme ja tuemme ukrainalaisia niin kauan kuin tarve on.

Vaikka tapahtumat ympärillämme ovat järkyttäneet meitä, suomalaisten turvallisuudentunne on kuitenkin pysynyt vahvana. Suomi on edelleen turvallinen maa. Arkemme on turvallisempaa kuin koskaan aiemmin. Suuri osa väestöstä ja myös nuorista voi hyvin. Hyvinvointivaltiokehitys on vähentänyt arjen turvallisuusuhkia, kuten erilaisia tapaturmia ja onnettomuuksia. Luottamus viranomaisiin ja yhteiskunnan toimintoihin on Suomessa korkealla tasolla.

Sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen ja luottamusyhteiskunnan vaaliminen luovat perustan kriisinkestävyydellemme. Sisäinen turvallisuus ja hyvä turvallisuudentunne luovat edellytyksiä myös ulkoisen turvallisuuden kriiseistä selviämiselle. Sisäministeriön tehtävänä on taata Suomen sisäinen turvallisuus kaikkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa. Sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan hyvin toimivat turvallisuusviranomaiset, joilla on tilanteeseen nähden ajantasaiset toimivaltuudet ja toimintakyky.

Hyvät kuulijat,

Rajavartiolaitos on keskeinen suomalainen turvallisuuden tuottaja. Rajavartiolaitoksen toiminnan keskeisenä tavoitteena on rauhallisten olojen säilyttäminen Suomen rajoilla kaikissa oloissa, myös laajoissa ja pidempiaikaisissa häiriötilanteissa. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa itsenäisesti hoidetun, uskottavan ulkorajavalvonnan merkitys on vain korostunut entisestään.

Olemme valtioneuvostossa nähneet pian päättyvällä hallituskaudella hyvin tärkeänä panostaa suomalaisten turvallisuuteen. Olemme halunneet turvata myös Rajavartiolaitoksen toimintaedellytykset niin nykyisessä turvallisuustilanteessa kuin pidemmälläkin aikavälillä: Rajavartiolaitoksen laajalla tehtäväkentällä perinteiset uhkat ja niihin varautuminen ovat ajankohtaisia, mutta niiden rinnalla on Rajavartiolaitoksen varauduttava myös uudenlaisiin turvallisuusuhkiin itärajalla ja Itämerellä.

Näen, että viime vuosina tehdyt päätökset useista Rajavartiolaitoksen toimintakykyä parantavista hankinnoista mahdollistavat suomalaisen raja- ja meriturvallisuuden toimintaedellytykset ja korkean laadun pitkälle seuraaville vuosikymmenille asti. Kuten jo tuli esille edellisessä puheenvuorossa, myös Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärää pystytään kasvattamaan lähivuosina ja hyvin käyntiin lähteneet kiinteistöhankkeet turvaavat henkilöstölle toimivat ja turvalliset työtilat pitkäksi ajaksi. Näenkin, että Rajavartiolaitoksella on nyt erittäin hyvät edellytykset tulevaisuuden haasteisiinsa.

Hyvä juhlaväki,

Nyt vietettävän vuosipäivän järjestysluku, sadasneljäs, kertoo meille Rajavartiolaitoksen pitkästä kokemuksesta Suomen historian erilaisissa vaiheissa. Rajavartiolaitos on vuosikymmenien aikana kehittynyt sellaiseksi, mistä se tänään laajasti yhteiskunnassa tunnetaan: ammattitaitoiseksi, luotettavaksi ja yhteistyökykyiseksi suomalaiseksi turvallisuusviranomaiseksi. Rajavartiolaitos on aina väsymättömästi edistänyt viranomaisten yhteistyötä, vaalinut hyviä suhteita rajaseutujen asukkaisiin ja tuonut turvaa harvaan asuttujen alueiden asukkaille. Vuosipäivänänne haluan kiittää Rajavartiolaitoksen koko henkilöstöä Suomen turvallisuuden eteen tekemästänne pitkäjänteisestä työstä.

Esitän myös parhaat onnitteluni kaikille Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä ylennetyille ja palkituille!

Toivotan kaikkea hyvää tänne Pohjois-Karjalaan. Myönteinen suhtautuminen yhdessä tekemiseen on meillä Pohjois-Karjalassa ollut aina korkealla tasolla. Iloisena pistin myös merkille, että pihapiiriin nouseva uusi sotilaskoti-liikuntarakennus, jonka peruskiveä sain olla muuraamassa, on pian valmistumassa. On hienoa, että se parantaa hyvinvointianne täällä Onttolassa entisestään.

Kiitos!

Rouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat ja hyvät työkaverit

”Varttitunti lähtöaikaa meille silloin annettiin, naapurimme heinäkärriin kalliit nyytit kannettiin. Häipyi rakkaat mannut sekä kotikujan pää, sinne kattoin päälle oma taivasläntti jää.” Nämä Tuomaksen esittämän laulun sanat ovat tälläkin hetkellä totisinta totta miljoonille ukrainalaisille, jotka ovat joutuneet jättämään oman kotinsa ja lähtemään sotaa pakoon. Ukrainasta sotaa pakoon lähteneet ihmiset ovat näkyneet myös Suomen rajoilla, ja myös täällä Pohjois-Karjalassa. Oma koti ja se pieni taivasläntti siinä päällä on jäänyt kauas.

Laulun sanat saavat miettimään, miten 104-vuotias Rajavartiolaitos oikein kykenee osaltaan turvaamaan sen, että oma taivaslänttimme säilyy myös tulevaisuudessa yläpuolellamme. Rajatilanne itärajalla, niin maastossa kuin rajanylityspaikoilla, on tällä hetkellä rauhallinen ja vakaa. Auringonpaiste tänään ei ole kuitenkaan tae siitä, että myös huomenna paistaisi aurinko.

Noin sata vuotta sitten raja-alueella myös täällä Pohjois-Karjalassa oli runsaasti levottomuuksia ja silloisten rajakomppanioiden alaisuudessa toimineet vartiot eivät kyenneet pitämään tilannetta rauhallisena. Sisäministeriö ryhtyi toimenpiteisiin vahvistaakseen rajavartiostoja ja rajavartiointiin myönnettiinkin lisärahoitusta n. 20 miljoonaa silloista markkaa. Sen turvin henkilöstövahvuutta kyettiin kasvattamaan merkittävästi, joka Joensuun rajavartiostossa kasvoi n. 200 henkilöön. Kun sadan vuoden takaisia toimenpiteitä vertaa päällikkömme hetki sitten tervehdyksessään esille tuomiin asioihin valmiuden kehittymisestä tänä päivänä, niin yhtäläisyyksien huomaamiselta ei voi välttyä. Oman taivaslänttimme suojaaminen edellyttää selkeästikin riittäviä resursseja.

Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon myös täällä Pohjois-Karjalassa valmiuden eteen. Konkreettisena esimerkkinä voin mainita reserviläisten koulutuksen lisääntymisen. Meillä on tälläkin hetkellä menossa kertausharjoitus täällä Onttolan alueella. Toinen vielä näkymätön asia on itärajan esteaita, jota on suunniteltu rakennettavan myös Pohjois-Karjalan alueelle. Tulemme olemaan yhteydessä maanomistajiin myöhemmin tämän vuoden aikana, kun suunnitelmat ovat riittävällä tasolla. Hyvä yhteistyö rajaseudun asukkaiden ja kuntien kanssa mahdollistaa varmastikin myös tämän urakan sujuvan toteuttamisen.

Tähtitaivas yläpuolellamme ei suinkaan ole pelkästään Rajavartiolaitoksen vastuulla tai omaisuutta. Olen toiminut nykyisessä tehtävässäni apulaiskomentajana reilun kolmen kuukauden ajan. Tänä aikana olen huomannut, että viranomaisten ja eri sidosryhmien välinen yhteistyö täällä Pohjois-Karjalassa on erittäin tiivistä ja välitöntä. Asia on havaittavissa helposti myös tässä tilaisuudessa, jossa rinta rinnan on useita eri värisiä virkapukuja. Unohtamatta suinkaan teitä kaikkia muita tärkeitä yhteistyökumppaneita. Vaatetuksen väristä huolimatta olen saanut huomata, että tavoite kaikilla on sama: oman taivaslänttimme suojaaminen erityisesti täällä Pohjois-Karjalan alueella. Nostan tässä yhteydessä esille erityisesti Pohjois-Karjalan Rajamieskillan, joka viettää tänään 60-vuotispäiväänsä. Haluan lämpimästi onnitella rajamieskiltaa pyöreiden vuosien johdosta ja toivottaa oikein hyvää juhlapäivää. Haluan myös tässä yhteydessä kiittää teitä kaikkia yhteistyökumppaneita, yhteistyö kanssanne on ollut sujuvaa ja mutkatonta. Tavoite on kaikilla kirkkaana mielessä.

Oman taivaslänttimme turvaaminen edellyttää myös toimivaa yhteistyötä oman organisaatiomme sisällä. Meillä on meneillään useita erilaisia hankkeita, joissa tarvitaan niin meitä operaatikoita kuin tukijoukkojakin. Parhaimmat kiitokset teille kaikille saamastani tuesta, kun olen opetellut apulaiskomentajuutta. Haluan esittää erityiskiitokset ruokalan, keskusvaraston ja kiinteistöyksikön henkilöstölle sekä sotilaskotisisarille, jotka olette osallistuneet tämän juhlatilaisuuden järjestelyihin.

Hyvä juhlaväki, tämän pienen pohdiskelun perusteella voin rehellisesti todeta, että ”minun Suomeni on tähtitaivaan alla” ja rajavartiosto yhdessä muiden kumppaneiden kanssa seisoo vahvasti sen tukena täällä Pohjois-Karjalassa.

Oikein hyvää vuosipäivää ja kevään alkua teille kaikille!