5.Rajan Perinnepäivä

Herra Amiraali, hyvät kutsuvieraat.

Täällä Lohjan Meriturvalla muistamme nyt kahta ajanjaksoa Rajavartiolaitoksen historiassa. Täältä käsin johdettiin vuosina 1944-1956 Porkkalan rajavartiostoa, jonka tehtävänä oli vartioida jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle vuokratun Porkkalan tukikohdan maarajaa. Porkkalan palautuksen jälkeen kasarmialue siirtyi Rajakoulun käyttöön vuosiksi 1956-1964.

Jatkosodan rauhanteossa Suomi oli pakotettu luovuttamaan Porkkalanniemi Neuvostoliitolle meritukikohdaksi 50-vuoden ajaksi. Luovutettuun alueeseen kuuluivat Porkkalan ja Obnäsin niemet, alueen saaristo ja merialue. Neuvostoliitolle vuokrattu alue kattoi myös kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, puolet Siuntiosta, koko Degerbyn ja lisäksi vielä alueita Inkoosta ja Espoosta. Syksyllä 1944 alueiden suomalainen väestö siirtyi kovalla kiireellä pois ja asutettiin eri puolille Uudenmaan maakuntaa. Moni tuolloisen kotinsa menettänyt mahtoi miettiä, että tulisiko tämä enää näkemään omaa kotiseutuaan.

Koko Suomi eli tuolloin todellista epävarmuuden aikaa. Porkkalan tukikohta muodosti selkeän ja välittömän sotilaallisen uhan pääkaupunkiseutua, Suomen sydäntä kohtaan. Porkkalan rajavartiosto oli uuden rajan pinnassa asuneille siviileille tuki ja turva. Vuokra-alueen merirajan vartioinnista vastasi Suomenlahden merivartiosto. Rajamiesten jatkuva läsnäolo antoi turvallisuuden tunteen. Turvallisuusviranomaiset toimivat neuvostojoukkojen ja pääkaupungin välissä.

Porkkalan varhainen palautus tuli Suomelle yllätyksenä. 1950-luvun puolivälissä neuvostojohto katsoi Porkkalan olevan sille sotilaallisesti tarpeeton. Rajapuomi nostettiin ylös 26.1.1956 ja suomalaiset rajajääkärit marssivat ryhdikkään sotilaallisesti entisen vuokra-alueen maaperälle, joka nyt palautettiin takaisin Suomen valtakunnan osaksi.

Porkkalan rajavartioston lakkautuksen myötä tämä kasarmialue päätyi Lohjalle muuttaneen Rajakoulun käyttöön. Rajakoulun yhteyteen siirrettiin Lieksassa toiminut Rajajääkärikoulu, sekä Immolassa toiminut varusmiesten aliupseerikoulu. Ammattirajavartijoiden koulutuksessa oli aiemmin korostettu erityisesti sotilaan perustaitojen hallintaa. Vallinneen kylmän sodan olosuhteissa Lohjan Rajakoulun opetukseen tuli vahvasti mukaan rajaturvallisuuden tematiikka, eli toiminta valtakunnan rajalla.

Sotilaallisen koulutuksen painopisteitä olivat ase- ja ampumakoulutus, jota toteutettiin Syndalenin ampuma-alueella, sekä sissitoiminta. Lohjalla läpivietiin 30 rajajääkärin peruskurssia ja kou-lutusta sai 1490 värvättyä rajajääkäriä.

Varusmiesten aliupseerikurssien määrä Lohjan Rajakoululla oli 23. Noin 1700 varusmiestä koulutettiin ryhmänjohtajiksi. Koulutuksessa korostuivat sissi- ja taistelukoulutus. Moni Lohjalla varusmiehenä palvellut muistaa viikon pituiset sissileirit.

1960-luvulle tultaessa Rajakoulun fyysinen etäisyys kaakonkulmalle, Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Lappiin nähtiin ja koettiin haasteena. Tuntumaa arkipäivän rajapalveluun haluttiin tehostaa. Niinpä synty päätös Rajakoulun muut-tamisesta Immolaan. Koulu vietti lähtöjuhlaa täällä Lohjalla 14.8.1964. Vaikka rajamiesten fyysinen läsnäolo Lohjalla lakkasi, jäivät muistot elämään niin lohjalaisten kuin täällä palvelleiden rajamiesten mieliin. Hyvät kuulijat, nyt on tullut aika juhlallisesti paljastaa muistolaatta. Saanko pyytää tähän tehtävään paikalle kadetti-veljet Arto Lavento ja Esko Marttinen.

Rajan perinneyhdistyksen puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat.

On hienoa, että Rajavartiolaitoksen perinnepäivää vietetään tänä vuonna täällä Suomenlahden merivartioston vastuualueella, läntisellä Uudellamaalla. Pysähdymme samalla kunnioittamaan niitä perinteitä, joiden varaan Rajavartiolaitoksen toiminta ja erinomainen yhdessä tekemisen toimintakulttuuri rakentuvat.

Haluan esittää lämpimät kiitokset perinneyhdistykselle ja paikalla oleville kiltojen edustajille arvokkaasta perinnetyöstä. Tänään kuulemamme historiasta ja merivartioinnista kertoneet luennot ovat osaltaan tuoneet esiin tämän alueen merkityksen.

Keskityn tässä tervehdyksessäni muutamaan sanaan merivartioinnista. Porkkalan Suomelle palauttamisen 70-vuotisjuhlavuonna on hyvä todeta, että täällä läntisellä Uudellamaalla historia ja nykyajan vaatimukset kohtaavat ainutlaatuisella tavalla.

Tänä päivänä Porkkalan merivartioasema on osa Suomenlahden merivartioston dynaamista raja- ja meriturvallisuustyötä. Tehtäviimme kuuluvat jatkuvan valmiuden ylläpito, alueen keskeytymätön valvonta sekä nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin. Huolehdimme myös merialueiden turvallisuudesta rajaturvallisuuden, meriturvallisuuden ja puolustusvalmiuden näkökulmasta sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamisesta.

Porkkalan tukikohtaa hyödynnetään jatkuvasti myös koulutuksessa. Muuttuvassa toimintaympäristössä henkilöstömme osaamista on kehitettävä jatkuvasti. Merellisen koulutuksen avulla varmistamme modernin teknologian hallinnan ja vaikuttavan operatiivisen vasteen, jotta merellinen suorituskykymme säilyy korkealla tasolla sukupolvesta toiseen. Myös koiratoimintamme läntisellä toimintasuunnalla on keskitetty Porkkalan merivartioasemalle.

Turvallisuutta ei rakenneta yksin. Yhteistyön merkitys on viime vuosina korostunut entisestään myös puolustusvalmiuden saralla. Rajojen valvonnan yhteydessä huolehdimme alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistehtävistä. On hienoa nähdä paikalla keskeisiä yhteistyökumppaneitamme merivoimista, kuten Rannikkoprikaati ja Uudenmaan prikaati. Myös rannikon pelastuslaitoksilla on tärkeä rooli merivartioston valmiuden ylläpitämisessä ja esimerkiksi satelliittihäirinnän sekä öljyä kuljettavan varjolaivaston aiheuttamiin onnettomuusuhkiin vastaamisessa.

Suuri kiitos Suomenlahden merivartioston ja Merivartiokoulun henkilöstölle, jotka ovat mahdollistaneet tämän tilaisuuden. Toivotan kaikille perinnepäivän osallistujille, kiltojen edustajille, yhteistyökumppaneille ja aktiivipalveluksessa oleville hyvää perinnepäivää ja mukavaa iltaa. Kiitos.

Herra amiraali, rajaperinneyhdistyksen herra puheenjohtaja, arvoisat kutsuvieraat.

Tämän päivän toisena teemana on ollut Rajavartiolaitoksen koulutuksen 100-vuotinen historia. Yhtenä sen muotona on koko historian ajan ollut asevelvollisten koulutus, joka aloitti tänään päivämme arvokkaalla valatilaisuudella.

Arkikielessämme Rajavartiolaitoksen koulutus koetaan usein Raja- ja merivartiokoulun kurssina tai opetustilaisuutena. Se on kuitenkin paljon enemmän. Koko historiamme aikana olemme olleet organisaatio, joka on joutunut muokkautumaan toimintaympäristömme muutoksiin tarvittaessa erittäin nopeastikin. Tämän muutoksen on mahdollistanut henkilöstömme vahva halu kehittää itseään sekä myös koko organisaatiomme halu kehittää osaamista myös päivittäisen työn yhteydessä.

Rajavartiolaitoksen henkilöstön osaamisen haastaa tällä hetkellä toimintaympäristön nopea muutos. Muutoksessa näkyvät niin maalla, merellä kuin ilmassa näkyvät perinteiset ja uudet uhat. Välineellistetty laiton maahantulo, droonit, kaapelirikot ja jopa uusimpana sikarutto, jonka vaikutuksia parasta aikaa pohdimme.

Rajavartiolaitoksen koulutus voi tällä hetkellä hyvin. Ja se on takeena sille, että voimme vastata edellä kuvattuihin uhkiin. Koulutus ja palvelus Raja- ja merivartiokoulun eri kursseilla kiinnostaa, jota hyvin kuvaa huipussaan olevat hakijamäärät niin rajavartijan peruskurssille kuin erikoisrajajääkärikomppaniaankin. Rajavartiolaitoksen täydennyskoulutusjärjestelmä mahdollistaa niin Raja- ja merivartiokoululla kuin hallintoyksiköissä koulutuksen ketterän ja nopean muokkauksen tilanteen niin edellyttäessä.

100 vuotta on koulutettu ja varmasti näin toimitaan myös jatkossa.

Haluan omalta osaltani kiittää rajaperinneyhdistystä tuesta tämän tilaisuuden järjestämiseksi. Perinneyhdistyksen ja kiltojen arvokas työ tukee hienosti koulutusjärjestelmäämme. Tämän päivän järjestämiseksi on tehty hurja määrä työtä ja haluankin esittää suuret kiitokset Raja- ja merivartiokoulun ja Suomenlahden merivartioston käytännön tekijöille, jotka ovat puurtaneet väsymättä, jotta päivä onnistuisi.

Herra amiraali, herra kenraali, arvoisat Rajavartiolaitoksen perinnepäiväosallistujat, hyvät naiset ja herrat.

On hienoa, että Rajavartiolaitoksen Perinnepäivää vietetään tänä vuonna täällä Suomenlahden merivartioston vastuualueella, läntisellä Uudellamaalla. Päivä antaa meille mahdollisuuden kunnioittaa niitä perinteitä, joiden varaan Rajavartiolaitoksen toiminta ja toimintakulttuuri rakentuvat. Lämmin kiitos myös Perinneyhdistykselle ja killoille arvokkaasta perinnetyöstä.

Porkkalan Suomelle palauttamisen 70-vuotisjuhlavuonna historia ja nykypäivän turvallisuusvaatimukset kohtaavat täällä ainutlaatuisella tavalla. Porkkalan strateginen sijainti Suomenlahden suulla on tehnyt alueesta tärkeän solmukohdan Suomen turvallisuudelle. Moisniemessä sijainnut Rajavartiolaitoksen tukikohta oli aikanaan merkittävä sekä Porkkalan vuokra-alueen valvonnassa että radiotiedustelun kehittämisessä. Tämä perintö näkyy tänäkin päivänä tilannetietoisuuden, jatkuvan valvonnan ja toimintavalmiuden merkityksenä.

Nykypäivän Porkkalan merivartioasema on jatkuvan valmiuden tukikohta. Merivartiosto huolehtii raja- ja meriturvallisuudesta sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamisesta merellä ja rannikolla. Asema toimii myös tärkeänä koulutusympäristönä, jossa ylläpidetään henkilöstön osaamista, modernin teknologian hallintaa ja merellistä suorituskykyä. Myös Suomenlahden merivartioston koiratoiminta on keskitetty Porkkalaan.

Turvallisuutta ei rakenneta yksin. Yhteistyö Merivoimien, Uudenmaan prikaatin ja pelastuslaitosten kanssa on keskeinen osa varautumistamme muuttuvaan toimintaympäristöön ja Suomen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin.

Lopuksi lämmin kiitos Raja- ja merivartiokoulun sekä Suomenlahden merivartioston henkilöstölle tämän tilaisuuden valmistelusta ja toteutuksesta. Näillä sanoilla toivotan teille kaikille – perinteitä vaaliville, yhteistyökumppaneille ja Rajavartiolaitoksen aktiivipalveluksessa oleville – oikein hyvää Rajavartiolaitoksen Perinnepäivää ja mukavaa iltaa!

Herra amiraali, sisaret ja veljet, Tupa on jälleen täynnä rajahengen läpitunkemaa joukkoa. On ilo nähdä teitä täällä Porkkalassa. Lämpimästi onnittelen kaikkia ansioistaan palkittuja perinnetyön tekijöitä ja kiitän juhlan järjestäjiä Suomenlahden merivartiostossa sekä Raja- ja merivartiokoulussa.

Tänään Lohjan urheilukentällä näimme jälleen Porkkalan rajavartioston lipun. Nuoret sotilaat antoivat valansa isänmaalle, kuten monet sukupolvet ennen heitä. Päivä on minulle henkilökohtaisesti merkityksellinen: isäni, Terijoelta kotiseutunsa menettänyt reservin vänrikki, pestautui välirauhan aikana Hangon rajavartiostoon ja lähti sotaan Rajajääkäripataljoona 3:n riveissä. Sodan jälkeen hän palasi Porkkalan rajavartiostoon.

Rajavartiolaitoksella on vahva perinne, henki ja kokemus nopeasti muuttuviin tilanteisiin vastaamisesta. Osaaminen on syntynyt vuosikymmenten aikana Hangon ja Porkkalan rajavartiostojen toiminnassa, rajanvartioinnin aloittamisessa uudelleen vuonna 1944 sekä monissa vaativissa tehtävissä. Myös Lapissa Rajavartiolaitos teki välttämättömyydestä hyveen, kun rajamiehiä lähetettiin vartioimaan Ruotsin ja Norjan rajoja.

Elämme hulluja aikoja ja olemme jatkuvasti hybridioperaatioiden kohteena. Rajavartiolaitos on valtiovallan nyrkki: sotilaallisesti järjestäytynyt, korkean toimintavalmiuden omaava organisaatio, jolla on laajat laissa säädetyt toimivaltuudet. Luottamus siihen on horjumaton – sen jakavat myös tasavallan presidentti, hallitus, eduskunta ja koko kansa.

Juhlimme myös koulutusta. Liityin Rajavartiolaitoksen palvelukseen 48 vuotta sitten eversti Jaakko Rantalan johtamaan komppaniaan Immolassa. Näiden vuosikymmenten jälkeen voin todeta, ettei henkilöstön koulutustaso ole koskaan ollut niin hieno kuin tänä päivänä. Rajamiehet ja rajanaiset esiintyvät julkisuudessa uskottavasti ja luotettavasti tehtävästä riippumatta.

Nykyinen aika muistuttaa siitä, että jotkut suuret johtajat ovat jälleen lähteneet aloittamaan lyhyttä ja voitokasta sotaa. Meidän tehtävämme suomalaisina on huolehtia maanpuolustuksestamme niin jämäkästi, etteivät pikavoittojen tavoittelijat uskalla koetella rajojamme. Rajavartiolaitos on osa Suomen puolustusjärjestelmää ja jatkuvassa toimintavalmiudessa.

Kun Suomi liittyi Natoon, muistutin Augustin Ehrensvärdin Suomenlinnan Kuninkaanporttiin hakkauttamista sanoista: ”Kansakunta seisoo tässä omalla pohjallasi, äläkä luota vieraan apuun.” Euroopan viime vuosien myllerrys muistuttaa, että ennen kaikkea Suomea turvaavat Suomen oma kansa ja omat aseet. On hyvä, että olemme vahvan sotilasliiton jäseniä, mutta tämän asian hoidamme ennen kaikkea itse. Meillä on vastuu.

Hyvät ystävät, kun ajattelemme niitä Porkkalan alueen raja- ja merivartijoita, jotka vartioivat väkisin uudelleen piirrettyä rajaa puna-armeijan valtavan tykistö- ja panssarivoiman sekä liittoutuneiden valvontakomission puristuksessa, voimme kuvitella heidän tunnelmansa. Niistä muistuttavat myös Rajamiesten marssin säkeet, jotka rajajoukkojen veteraani Antti Henttonen runoili:”Oli päämäärä meillä vain yksi, sama tahtomus kaikilla tää saada synnyinmaa säilytetyksi, vapaa Suomemme lapsille jää.”

Hyvät sisaret ja veljet, annamme tukemme Rajavartiolaitokselle, sen johdolle ja henkilöstölle ja toivotamme sille mitä parhainta menestystä. Toivotan teille jokaiselle menestystä omalla paikallanne, työssänne ja toimessanne – isänmaamme ja kansamme parhaaksi.