Neljäs  Rajan Perinnepäivä Turussa 15.8.2025

Puhe Varvintorilla

Puhe pidettiin Rajavartiolaitoksen perinteiden kunniaksi ja erityisesti vartiolaivojen lähes vuosisataisen historian muistoksi Aurajoen rannassa. Puhuja korosti vartiolaivojen keskeistä merkitystä sekä omia kokemuksiaan merivartiopalveluksesta: luonnon kauneus, myrskyjen haasteet ja erityisesti henkilöstön vahva yhteisöllisyys nousivat esiin.

Historiallisessa katsauksessa käytiin läpi Merivartiolaitoksen perustaminen vuonna 1930, sen alkuvaiheen tehtävät ja kalusto sekä kehitys kohti yhä merikelpoisempia aluksia. Sotien jälkeen Merivartiolaitos yhdistettiin Rajavartiolaitokseen, ja kaluston uudistaminen jatkui erityisesti 1950-luvulta lähtien. Vartiolaivat Tursas ja Uisko mainittiin esimerkkeinä kestävästä palvelusta, ja niiden merkitys Turussa oli erityisen suuri.

Nykyhetkestä puhuttaessa todettiin, että merivartioinnin perustehtävät – rajavalvonta, meripelastus, ympäristönsuojelu ja saariston turvallisuus – ovat edelleen ajankohtaisia. Rajavartiolaitos saa käyttöönsä vuoteen 2026 mennessä kaksi modernia vartiolaivaa, jotka parantavat merellistä valvontakykyä ja korvaavat pitkään palvelleet alukset.

Puheessa muistettiin Turun merkitystä vartiolaivojen kotisatamana lähes sadan vuoden ajan sekä merivartijoiden kokemuksia kaupungista lähdettäessä ja sinne palatessa. Nyt paljastettu muistomerkki – Tursas-luokan vartiolaivan ankkuri – kunnioittaa vartiolaivoja, niiden miehistöjä ja heidän työtään isänmaan turvaajina.

Lopuksi esitettiin kiitokset Turun kaupungille sen pitkäaikaisesta tuesta Rajavartiolaitoksen toiminnalle ja muistomerkin sijoittamiselle arvokkaaseen paikkaan.

Referaatti

Tänä vuonna Rajan perinnepäivää vietetään neljättä kertaa nykyisessä muodossaan, tällä kertaa Turussa Länsi-Suomen merivartioston isännöimänä. Aiemmat juhlat ovat järjestyneet Kotkassa, Suomussalmella ja Lapissa, ja jokainen on heijastanut oman hallintoyksikkönsä ja kiltojensa perinnetyötä.

Turun juhla alkoi näkyvästi Aurajoen rannalla, jossa paljastettiin merivartioston 95-vuotisjuhlan kunniaksi muistomerkki. Päivän aikana kuultiin myös erilaisia seminaariluentoja, ja ilta huipentuu perinteiseen juhlaillalliseen. Länsi-Suomen merivartiosto ja alueella toimivat killat – kuten Pohjanlahden merivartiokilta, Satakunnan rajamieskilta, Saaristomeren merivartiokilta ja tuoreena jäsenenä Saaristomeren merivartiokerho – ovat olleet aktiivisesti mukana tilaisuuden järjestelyissä.

Perinnepäivien tärkein anti on yhdessäolo: mahdollisuus tavata vanhoja palvelustovereita, muistella menneitä ja pohtia, miten perinnetyötä voitaisiin kehittää. Virallisessa ohjelmassa kuullaan Rajavartiolaitoksen päällikön ja Länsi-Suomen merivartioston komentajan tervehdykset, marssimusiikkia sekä palkitsemisia. Perinteisesti tilaisuus huipentuu Rajaoltermannin tervehdykseen ja Rajamiesten marssiin, minkä jälkeen ilta jatkuu vapaamuotoisesti.

Näin perinnepäivä Turussa kuvastaa merellisiä perinteitä ja vahvaa yhteisöllisyyttä, joka on kantanut rajan väkeä sukupolvesta toiseen.

Referaatti

Puheessa kiitettiin Perinneyhdistystä, kiltoja ja järjestäjiä lämpimästi hienosti toteutetusta tilaisuudesta sekä erityisesti komentaja Markoa, jonka johdolla juhla oli onnistunut. Puhuja korosti, että tällaiset kokoontumiset ovat nykyisessä ajassa erityisen merkittäviä, sillä ne vahvistavat yhteisöllisyyttä ja muistuttavat Rajavartiolaitoksen tärkeästä roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hän toi esiin, että rajamiehet ja -naiset ovat aina olleet eturivissä, valmiina siirtymään nopeasti tehtävästä toiseen ja toimimaan ratkaisu- ja käytännönläheisesti. Tämä toimintakulttuuri ei ole syntynyt hetkessä, vaan vuosikymmenten aikana, ja siitä on tullut osa rajavartijoiden identiteettiä. Luottamus, joka on saavutettu arjen työssä rajanylittäjien, asevelvollisten, avustettavien ja muiden kohtaamisissa, on Rajavartiolaitoksen toiminnan perusta.

Puhuja kiitti myös siitä, että poliittinen johto ja kansa arvostavat laitoksen työtä ja että näkyvyys on kasvanut. Samalla hän painotti perinneyhdistysten ja kiltojen merkitystä tämän kulttuurin ja hengen ylläpitämisessä – työtä, jota tehdään suurella sydämellä ja vapaaehtoisuuteen nojaten. Lopuksi hän esitti kiitokset myös juhlan musiikista vastanneelle Turun VPK:n puhallinorkesterille ja toivotti kaikille rentoa ja mukavaa juhlaa.

Referaatti

Puheessa toivotettiin juhlaväki tervetulleeksi Turkuun Rajavartiolaitoksen perinnepäivän iltajuhlaan ja iloittiin siitä, että paikalla on runsaasti rajavartiojoukkojen perinteiden ystäviä ja entisiä kollegoita. Päivän teemana on ollut vartiolaivojen toiminta: Aurajoen rannalla paljastettiin muistomerkki, seminaarissa käsiteltiin laivojen historiaa ja julkaistiin aihetta käsittelevä kirja.

Merivartioston roolia tarkasteltiin myös historian kautta. Sodan aikana henkilöstö ja kalusto liitettiin meripuolustukseen, jolloin toteutettiin muun muassa saatto- ja valvontatehtäviä. Vaikka henkilöstötappiot jäivät vähäisiksi, aluskalustosta menetettiin suuri osa. Sankarivainajia muistetaan edelleen Naantalissa ja Haminassa sijaitsevilla muistomerkeillä.

Nykyisin Länsi-Suomen merivartiostossa palvelee noin 320 henkilöä kymmenellä merivartioasemalla ja vartiolaivoilla. Vastuualue ulottuu Hankoniemeltä Ylitornioon, sisältäen myös Ahvenanmaan. Tulevaisuudessa keskeisiä asioita ovat uusien vartiolaivojen käyttöönotto vuonna 2026 sekä Pohjanlahden kasvava merkitys muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Puheessa korostettiin perinnetyön merkitystä ja kiitettiin alueellisia kiltoja ja kerhoja, jotka ovat viime vuosina elvyttäneet perinteiden vaalimista. Lopuksi esitettiin kiitokset juhlajärjestelyistä vastanneille henkilöille ja toivotettiin kaikille hyvää iltajuhlaa sekä innostusta rajavartiojoukkojen perinteiden ylläpitämiseen.

Referaatti

Puheessa korostettiin Rajavartiolaitoksen ja erityisesti merivartiostojen merkitystä, kehitystä sekä perinteiden vaalimista. Puhuja kiitti tapahtuman järjestäjiä ja palkittuja, muistuttaen samalla, ettei menneisyys ollut kaikin osin parempi – päinvastoin merivartiostojen toiminta on viimeisen sukupolven aikana vahvistunut huomattavasti. Valmius, osaaminen ja yhteishenki ovat kehittyneet merkittävästi, ja laitoksen asema Suomen turvallisuusjärjestelmässä on vahvistunut. Erityisenä ylpeyden aiheena mainittiin nykyinen Rajavartiolaitoksen johto, jossa molemmat keskeiset johtajat ovat nousseet tehtäviinsä merivartioston kautta.

Puheessa verrattiin Suomen Rajavartiolaitosta muihin Euroopan rannikkovartiostoihin, todeten sen monipuolisuuden ja yhtenäisyyden poikkeukselliseksi. Toimintaan sisältyy rajojen valvonnan lisäksi lainvalvonta, meripelastus, ympäristönsuojelu sekä sotilaallinen maanpuolustus. Tätä kokonaisuutta kuvattiin pitkän, suunnitelmallisen työn tulokseksi. Vertailukohtana nähtiin vain Yhdysvaltain rannikkovartiosto.

Historiallinen näkökulma nousi esiin Churchillia mukaillen: mitä syvemmälle menneisyyteen katsoo, sitä kauemmas tulevaisuuteen näkee. Puheessa varoitettiin Itämeren levottomasta historiasta ja nykyisestä hybridivaikuttamisesta, kuten tietoliikenne- ja energiainfrastruktuuriin kohdistuvista häirintätoimista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen seurauksena Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon nähtiin osana suurta geopoliittista murrosta, joka muistuttaa menneistä kriisiajoista. Puhuja painotti, ettei Venäjän pyrkimystä murtautua ulos kokemastaan "piiritystilasta" saa aliarvioida.

Rajavartiolaitoksen roolia kuvattiin etulinjan puolustajana niin maalla kuin merellä. Korkean valmiuden, osaamisen ja henkisen lujuuden ylläpito nähtiin välttämättömänä. Puhuja viittasi Yhdysvaltain rannikkovartioston tunnukseen semper paratus – ”aina valmiina” – joka sopii myös Suomen rajavartijoihin. Laitoksen vahvuudeksi nostettiin lisäksi suomalainen sisu ja tahto puolustaa maata. Ukrainan Käärmesaarten vartijoiden esimerkki muistutti, että rohkeutta tarvitaan, mutta toisin kuin heillä, suomalaisilla rajavartijoilla on myös tarvittavat välineet ja kyky toimia. Puhe päättyi vahvaan isänmaalliseen viestiin: Suomea ei kukaan voi kukistaa, kun kansakunta on yhtenäinen ja valmis. Puhuja toivotti kaikille Rajavartiolaitoksen työntekijöille ja perinteiden vaalijoille menestystä isänmaan hyväksi.