Rajan Perinnepäivä Suomussalmella 18.8.2023

Tämän vuoden Rajan Perinnepäivä pidettiin Suomussalmella Kainuun rajavartioston ja Kainuun rajavartioston killan alaosastoineen isännöidessä tapahtumaa. Eri puolilta Suomea osallistui päville lähes 160 kiltalaista.

Perinnepäivän teemana oli Pähkinäsaaren rauha 700v ja Raatteen museovartio 100v.

Itse ohjelma jakautui kolmeen osaan: Aamulla avajaistilaisuuteen Teatteri Retikassa, iltapäivällä tutustumiseen
Raatteen tiehen ja illalla iltajuhlaan Kiannon Kuohuissa.

 Avajaisuustilaisuus Teatteri Retikassa

Kainuun rajavartioston apulaiskomentaja evl Tomi Tirkkonen toivotti aluksi juhlaväen tervettulleeksi kertoen avajaistilaisuuden ohjelmasta

Perinnepäivän avauksen ja tervetulosanat esitti Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara todeten mm.

"On ilo tervehtiä tätä koolle tullutta joukkoa, hieno hetki aloittaa Rajavartiolaitoksen perinnepäivän viettäminen näin suuren joukon kanssa. Viime vuonna  järjestimme ensimmäisen tilaisuuden tuolla Kotkassa. Joukkoa oli hyvin paikalla, kutsua oli kuultu mutta niin näkyy hyvin kutsu kiirineen myös täältä Suomussalmelta eri puolille suomenniemeä ja valtakunnan rajoja.  On kerta kaikkiaan hienoa että olette tulleet juhlimaan kanssamme Rajavartiolaitoksen, raja ja merivartiojoukkojen perinteitä. Kiitos kuuluu järjestäjille, Perinneyhdistykselle, Kainuun rajavartioston killalle ja tietenkin Kainuun rajavartiostolle.Toivon että tästä päivästä tulee mieleen painuva mukava yhdessäolon hetki, joka huipentuu  mukavan päiväohjelman jälkeen iltajuhlaan näissä samoissa tiloissa.

Muutama sana siitä mitä kuuluu Rajavartiolaitokselle. Meillä on hienot perinteet, historia täynnä monenlaisia tapahtumia ja näyttää siltä että sitä perinnettä syntyy ihan kiitettävästi tässäkin ajassa. Monenlaiseen tilanteeseen olemme joutuneet oli se sitten koronaa, sen torjuntaa tai sitten Venäjän hyökkäyssodan seurauksia valtakunnan rajoilla. Kaikista näistä tilanteista olemme olemme selviytyneet kunnialla, olemme jopa kyenneet vähän niitä ennakoimaan ja näin ollen kaikesta siitä kansainvälisestä jännityksestä huolimatta Suomen valtakunnan rajoilla tilanne on vakaa ja se on Rajavartiolaitoksen ja muitten viranomaisten hallinnassa. Kaikki oivaltavat tietenkin, että jännitystila Venäjän ja lännen välillä on voimakas".

Suomella ja Venäjällä ei ole käytännössä poliittisia suhteita.Tämä tietenkin voi näkyä myös tuolla valtakunnan rajalla. Rajavartiolaitoksen tehtävä on varautua  mahdollisiin häiriötilanteisiin, jotta ne hallitaan ja jotta niistä ei yhteiskuntaan resonoidu tai aiheudu minkäänlaista turvallisuusuhkaa. Maastorajalla tilanne on ollut rauhallinen, muutamia laittomia yrityksiä, henkilöitä jotka ovat halunneet paeta ja joutumista sotapalvelukseen tai muuten paeta Venäjältä. Tämä kielii siitä, että edelleen meidän kollegamme, Venäjän rajamiehet- ja naiset rajan takana, valvovat tehokkaasti tuota valtakunnan rajaa omalta puoleltaan. Me emme tietenkään saa  tuudittautua siihen, että näin jatkuisi aina, vaan meidän pitää olla valmiina myös tilanteeseen, että heidän toiminnassaan tapahtuu joku muutos huonompaan suuntaan. Rajaliikenne on hyvin vähäistä  koska Valtioneuvosto päätti vuosi sitten rajoittaa Venäjän kansalaisten matkustamista Suomeen. Merialue kuuluu yhtälailla Rajavartiolaitoksen rooteliin, ihmisten ja ympäristön pelastaminen siellä, ja senkin tiedätte, että nuo Suomen merialueet ovat nytten Naton ja Venäjän yhteisiä vesialueita, jossa tähystellään toinen toistaan.
Mitään jännitystä siellä ei nyt ole havaittavissa, mutta jonkunlaista kyräilyä ja tarkkaa valvontaa. Ja kun siellä on paljon liikettä niin aina on se mahdollisuus, että sattuu jotakin onnettomuuksia ja niiden seurausten hallinta on sitten Rajavartiolaitoksen vastuulla.

Kolmas tukijalkamme ja toiminta-alueemme on sotilaallinen maanpuolustus näillä seuduilla. Naton jäsenyys ei vaikuta Rajavartiolaitoksen sotilaalliseen maanpuolustustehtävään millään tavalla. Me tuotamme kansallista puolustusta Suomen hyväksi ja olemme tehneet sitä jo ennen natojäsenyyttä ja nyt teemme sitä Naton yhteisen puolustuksen hyväksi. Puolustusvoimat huolehtii, että Suomen järjestelmä on yhteensopiva. Me toimimme yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa niinkuin tähänkin asti.Voimme lähettää yksittäisiä henkilöitä Naton rakenteisiin. Osallistumme Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin sotaharjoituksiin ja huolehdimme, että Rajavartiolaitoksen toiminnot tälläkin saralla ovat yhteensopivia. Rajaturvallisuus, meriturvallisuus ja sotilaallinen maanpuolustus, siinä ovat ne Rajavartiolaitoksen tehtävät. Kaikki nuo tehtävät tässä ajassa ovat saaneet uutta merkitystä, haasteita joka saralla, mutta samalla myös tunnettavuutta ja arvostusta yhteiskunnassa minkä olemme onneksemme ja mielihyvällä panneet merkille. Tutkimukset kertovat että Rajavartiolaitoksen maine on hyvä ja meihin luotetaan ja se maine tietenkin syntyy jokapäiväisestä työstä, kaikista niistä kohtaamisista mitä meillä on asiakkaidemme kanssa.  Haluan tässä yhteydessä kiittää täällä paikalla olevaa Rajavartiolaitoksen virassa olevaa henkilöstöä kuinka he valppaasti, ammattitaitoisesti ja luotettavasti hoitavat kaikki tehtävänsä ja se näkyy sitten Rajavartiolaitoksen toiminnan tehokkuutena.  Meidän toimintaedellytyksemme ovat hyvät, eikä niitä nyt oikopäätä mikään ole uhkaamassa. Sen puolesta voitte olla hyvillä mielin.

Haluan lämpimästi toivottaa teidät tervetulleeksi Rajavartiolaitoksen Perinnepäivään ja toivottaa teille mukavaa ja mielenkiintoista päivää. Odotan mielenkiintoisia keskusteluja teidän kanssanne, ja vielä kerran kiitokset meidän järjestelyorganisaatiolle, joka kaiken tämän on meille saanut aikaan."

Kainuun rajavartioston komentaja ev Tuomas Laosmaa toi tilaisuuteen vartioston tervehdyksen.

"Kainuun rajavartioston komentajana minulla on ilo toivottaa teidät tervetulleiksi viettämään perinnepäivää Kainuun rajavartioston toiminta-alueella. Kainuun rajavartiosto vastaa valtakunnan rajan vartioinnista 406 kilometrin matkalla Kainuussa ja Koillismaalla. Rajavartioinnin vaiheet Kainuussa ulottuvat Ruotsin kruunun aikaan. Raja-alue on säilynyt lähes muuttumattomana Täyssinän rauhasta saakka. Rajaa vartioivat alkuun sotilaat. Kainuun rajavartiosto perustettiin 1919, siitä alkaen rajaa on vartioitu Rajavartiolaitoksen johdossa. Toimintaympäristö ei ole Kainuun rajavartioston historian aikana juurikaan muuksi muuttunut ja historiallinen rajaosuus korpineen ja selkosineen on läsnä Kainuussa ja Koillismaalla joka päivä.

Oman lukunsa Rajavartioston historiassa ja perinteissä luovat rajajoukkojen vaiheet talvi ja jatkosodassa. Osana laajempaa kokonaisuutta ne ovat kansainvälisestikin tarkasteltuna merkittäviä. Perinnepäivämme viettopaikan Suomussalmen historia on erityisen merkittävää, mutta onko se tunnettua ?  Perinteiden vaalimisessa on kysymys tiedon ja osaamisen siirtämisestä nuoremmalle polvelle tai niille joiden luontainen kiinnostus asiaan ei ole vielä herännyt.  Kunniakas historia velvoittaa. Kuten veteraanien iltahuudossa lauletaan, on vanhempien ja osaavampien tehtävänä kertoa ja ohjata vähemmän perehtyneitä. Tämä koskee niin sotahistoriaa kuin muitakin Rajavartiolaitoksen perinteitä. Historiallinen rajaosuus, viime sotien aikaiset kokemukset tai muuttuvat olosuhteet eivät tarkoita että Kainuun rajavartiostossa kiinnitetään menneeseen. Henkilöstöämme kehotetaan tutustumaan ja jakamaan historiaamme, arvioimaan nykyistä ja jatkuvasti kehittämään toimintaamme. Otamme aikaamme sopivan ja kehitämme sitä edelleen, perinteetkin elävät.

Rajavartiolaitoksen ja Kainuun rajavartioston toimintaan ovat viime vuosina vaikuttaneet merkittävällä tavalla laajavaikutteiset kriisit, koronapandemia ja sota Ukrainassa. Toimintaamme on kyetty nopeinkin muutoksin suuntaamaan olosuhteiden vaatimalla tavalla, joka on nauttinut laajaa luottamusta niin päätöksentekijöiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Rajavartiolaitoksen valmius reagoida erilaisiin tilannekehityksiin on mainio. Tämä on oiva osoitus siitä, että elämme ajassa ja opimme menneestä. Tänään kuulemme rajan historiaa 1300 luvulta ja sotahistoriaa 1900 luvun alkupuolelta. Toivon että jokainen meistä voi löytää jotain uutta. Ennen kaikkea toivon, että voimme nauttia toistemme seurasta. Vielä kerran toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi viettämään Rajavartiolaitoksen Perinnepäivää ".

 

Komentajan jälkeen Raja- ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistyksen
pj ev Tero Kaakinen muisteli mm. Täyssinän rauhan rajaa

Arvoisa rajaoltermanni, herra kenraali, hyvä juhlaväki, hyvät rajaperinteen ystävät,

Vuosi sitten juhlittiin ensimmäisen kerran uusimuotoista Rajan perinnepäivää Kotkassa sangen helteisissä merkeissä. Nyt ei juhlita ihan niin helteisissä merkeissä, mutta lämpimässä ilmapiirissä täällä Suomussalmella, ja meillä on tupa täynnä. Osallistujia on jopa enemmän kuin viime vuonna Kotkassa. Ja hyvä näin – sana on selvästi kiirinyt, että Kotkassa järjestetty ensimmäinen perinnepäivän tapahtuma oli onnistunut. Osallistujat olivat tyytyväisiä perinnepäivän antiin ja mikä parasta – rajaperinteen ystävät eri puolilta Suomea pääsivät tapaamaan toisiaan ja nauttimaan samanhenkisten ystävien seurasta – ystävien, jotka arvostavat maanpuolustusta sekä Rajavartiolaitosta ja sen perinteitä.

Täällä Suomussalmella juhlimme perinnepäivää Täyssinän rauhan vuoden 1595 rajalla. Tänään ei juhlan aiheena ole Täyssinän raja, vaan – niin kuin on jo useaan otteeseen tullut esille – juhlan aiheena on 700 vuotta täyttänyt Pähkinäsaaren rauhansopimus ja sen myötä syntynyt raja.

On kuitenkin hyvä palauttaa mieliin, että olemme nyt yhden Euroopan vanhimman rajan äärellä. Täyssinän rajalinja on ollut Suomen itärajana täällä Kainuun alueella jo 428 vuoden ajan. En pysty suoralta kädeltä sanomaan, onko jossain päin Eurooppaa tätä vanhempaa ennallaan pysynyttä, maastoon merkittyä maarajaa. Enkä tiedä, löytyykö koko maapalloltakaan sellaista.

Mutta sen voin sanoa, että siinä vaiheessa kun Täyssinän rauhansopimus täyttää 500 vuotta, niin meistä nyt täällä tänään juhlivista henkilöistä sangen harvat ovat sitä aikanaan todistamassa saatikka juhlimassa. Joten otetaanpa ilo irti tästä Pähkinäsaaren rauhan 700-vuotisjuhlinnasta! Kerrottakoon, että meitä on tässä salissa aika monta henkilöä, joilla oli mahdollisuus olla juhlimassa aikanaan Täyssinän rauhan 400-vuotisjuhlaa Kainuun rajavartioston työntekijöinä. Tapahtumaa juhlittiin silloin monin tavoin, mm. järjestämällä ohjattuja retkiä Täyssinän rauhan rajakiville, eli tuolloin 400 vuotta vanhoille sen ajan ja vieläkin olemassa oleville rajamerkeille.

Tänään emme tee retkeä Pähkinänsaaren rauhan rajamerkeille. Sen sijaan teemme ajatusten voimalla matkan 700 vuoden taakse, ja tämä tapahtuu korkean tason asiantuntijaluennon muodossa. Toki saamme hieman retkeilläkin, kun käymme Raatteen tiellä tutustumassa Talvisodan taistelutantereeseen ja 100 vuotta täyttäneeseen Raatteen vartioasemaan.

Kainuun rajavartiosto ja Suomussalmen kiltaosasto ovat valmistelleet meille hyvin antoisan ja varmasti mieliin jäävän juhlapäivän ohjelman. Me rajaperinteen vaalijat arvostamme sitä suuresti. Kiitokset jo tässä vaiheessa Kainuun rajavartiostolle ja Suomussalmen aktiiviselle ja aikaansaaville rajakiltalaisille.

Arvoisa juhlaväki,

Tuon tähän tervehdykseni loppuun vielä kunniapuheenjohtajamme, kunniarajajääkäri, rajaeversti evp Martti Kukkosen terveiset. Olen keskustellut hänen kanssaan puhelimessa pari viikkoa sitten. Martti pahoitteli, että hänen terveydentilansa ei mahdollista perinnepäivän juhlaan osallistumista. Hän kuitenkin kertoi olevansa ”hengessä mukana”. Martti pyysi minua välittämään teille lämpimät terveiset ja toivotti meille kaikille oikein hyvää Rajavartiolaitoksen perinnepäivää! Ja totta kai, Eeva-rouva yhtyi näihin terveisiin.

Hyvät ystävät, minäkin toivotan meille kaikille oikein hyvää juhlapäivää! Nautitaan päivän annista ja mukavasta yhdessäolosta!

 

Suomussalmen kunnan tervehdyksen esitti kunnanjohtaja
Erno Heikkinen

Arvoisat kutsuvieraat ja läsnäolijat lämpimästi tervetuloa Suomussalmelle. On suuri ilo ja kunnia tuoda kunnan tervehdys tähän tilaisuuteen. Rajavartiolaitos on ollut ja tulee olemaan olennainen ja tärkeä osa Suomussalmea. Kautta aikain rajaseudun rooli on ollut merkittävä. Se on ollut paikka, jossa kulttuurit ja ihmiset ovat kohdanneet. On käyty kauppaankin. Rajaseutu on jo reilun vuosisadan ajan ollut myös paikka, jossa Rajavartiolaitos on valvonut ja tulee valvomaan maamme turvallisuutta. Haluan kiittää Rajavartiolaitosta ja Kainuun rajavartiostosta erinomaisesta yhteistyöstä kunnan ja rajan välillä. Yhteistyö on ollut vahvaa ja luottamuksellista. Yhteiset tapaamiset ajankohtaisista aiheista ovat olleet aina erinomaisen tärkeitä. Pidän hyvin arvokkaana sitä matalaa kynnystä, jolla voimme olla yhteyksissä puolin ja toisin, mikäli tarvetta on.

Haluan myös kiittää tässä yhteydessä rajaa siitä, että halusitte tänään tarjota suomussalmellaisille koululaisryhmille mahdollisuuden tutustua toimintaanne ja käydä vierailulla vartiomuseolla. Rajavartiolaitos on valvonut maamme rajojen turvallisuutta ja erityisesti täällä Suomussalmella sillä on ollut suuri merkitys. Kaikki me tiedämme kuinka tälläkin hetkellä rajaturvallisuus on erittäin tärkeässä roolissa niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Suomussalmella kuitenkin tiedämme myös rajan roolin harvaan asutun alueen turvaajana. Onpa niin, että usein esimerkiksi onnettomuuspaikalla rajan partio on ensimmäinen viranomainen. Viranomaisyhteistyötehtävien lisäksi teemme toki yhdessä paljon muutakin. Näillä seuduilla erilaiset sidosryhmät ovat äärimmäisen tärkeitä ja mahdollistavat monenlaista toimintaa. Tänä vuonna Raatteen vartiomuseon täyttäessä 100 vuotta on, mukava todeta, että yhteistyö ulottuu myös näihin muihin asioihin. Iso kiitos kuuluu tietysti niin Kainuun rajavartiostolle ja Kainuun rajavartioston killan Suomussalmen osastolle. On arvokasta, että yhdessä voimme vaalia Suomen itsenäisyyden kannalta erittäin arvokasta historiaa ja rajavartijatyön perinnettä. Onhan Raatteen vartio ainoa pystyssä oleva ennen sotia rakennettu ja myös Suomen vanhin vartiorakennus Arvoisat perinnepäivän osallistujat haluan toivottaa Rajavartiolaitokselle, Kainuun rajavartiostolle, Perinneyhdistyksen toimijoille, kiltajäsenille ja teille kaikille erinomaista jatkoa ja mukavaa päivää täällä Suomussalmella.

Kainuun rajavartioston killan Suomussalmen paikallisosaston historiaa ja toimintaa selvitti evl evp Teuvo Saharinen

Rajalla ammutaan !  Näillä dramaattisilla sanoilla karjaisi Raatteessa lähivartiomies maallemme kohtalokkaana Antin päivän aamuna lähes 84 vuotta takaperin hälytyksen vartioaseman ovelta.

Kainuun rajavartioston kilta ry Suomussalmen paikallisosasto perustettiin 21.10.1962. Rajavartiostojen päällikön kenraaliluutnantti Antti Pennasen ja päällikön apulaisen kenraalimajuri Veikko Karhusen allekirjoittamalla pysyväismääräyksellä päivämäärällä 29.8.1962 kehotettiin rajavartiostoja viemään kiltojen perustamista eteenpäin. Suomussalmella oltiin heti liikkeellä.  Paikallisosasto perustettiin heti seuraavana pääkillan jälkeen, Kuhmo ja Kuusamo myöhemmin kuukauden välein.

Tarkoitusta on osastomme toteuttanut vartioasemavierailuin, esitelmätilaisuuksin, tutustumiskäynnein ja matkoin. Kainuun rajavartiostossa palveluksessa menestyneiden varusmiesten palkitsemisena kotioittamistilaisuuksissa, kesäisin saunailloissa Tykkiniemessä sekä joulukuussa palkitsemistilaisuutena, joulusaunana ja hartautena rajavartioasemalla. On pantu muistomerkkilaatat entisten vartioasemien sijaintipaikoille Paloahoon ja Pyttyniemeen. Kiinnitetty muistolaatat 1990 ja 2000 luvuilla lakkautettujen vartioasemien seinille. Aikaansaatu  muistokivet ja laatta sekä matkamiehen risti partiopolulle jääneille rajamiehille. Vartioasemalle toimitetaan kynttilät vietäväksi Rajavartiolaitoksen vuosipäiväksi partiopolulle jääneiden kuolinpaikoille. Viedään kesäisin kukkatervehdys jollekin muistomerkeistä. On pystytetty muistomerkki sotiemme Suomussalmen rajakomppanian rajamiehille rajavartioaseman pihaan ja kiinnitetty seinään laatta Suomussalmen rajakomppaniassa palvelleille Mannerheim ristin ritareille. Sodan ajan rajaveteraanien perinteitä on kunnioitettu veteraanimatkoilla rajajääkäripataljoona 8 taistelupaikoille Vienan Karjalassa ja veteraanien tapaamisissa Immolassa.

Osastollemme tuli eräällä 2000 luvun alun matkalla rajapataljoona 8 perinteiden vaaliminen, Kuivajärven kenttävartioon johtaneen polun varren iltanuotiolla, evl Erkki Vaalman luovuttaessa vetovastuun, jatkui raja ja merivartiojoukkojen perinneyhdistystoimintana. Pyydettäessä on opastettu Kuhmon ja Raatteen taistelupaikoille sekä vartiomuseoon. Kiltaosastollamme on ollut kunnia saada edustus sodanajan rajajoukkojen perinnetoimikuntaan sekä Rajan Perinneyhdistyksen hallitukseen.
25. rajajääkärikomppanian sotaan lähdön ja paluun muistolaatat on kiinnitetty vanhoihin silloisen pääsijoituspaikan portin pylväisiin. Pystytettiin muistolaatta Raatteentien varteen paikkaan, missä ammuttiin sen suunnan ensimmäiset laukaukset talvisodan syttyessä. Kansallisena veteraanipäivänä lasketaan seppele vartioaseman pihan muistomerkille. Huomattavimpana ja tunnetuimpana on Raatteen vartiomuseon aikaansaaminen Suomussalmen osaston aloitteesta kertomaan jälkipolville rajapartioinnin historiaa ja elämästä rajavartioasemalla ennen sotia. Viime syksynä julkaistiin osaston 60-vuotistaipaleesta historiikki.

Teemme yhteistyötä Kainuun rajavartioston, Suomussalmen kunnan, Suomussalmen seurakunnan ja rajasotilaskotiyhdistyksen Suomussalmen osaston kanssa. Jäsenmääräämme on yli 100 kannattajajäsenet mukaan lukien. Puheenjohtajistamme mainittakoon erityisesti Veikko Juntunen perinteiden vaalijana, muistomerkkien aikaansaajana ja vartiomuseon syntyyn vaikuttajana sekä nykyinen Lasse Haikola Veikko Juntusen viitoittaman tien jatkajana.

Näillä kuvauksilla rajan perinteiden vaalimisesta ja nykyisestä toiminnastamme osastomme toivottaa Rajavartiolaitoksen Perinnepäivään osallistuvat lämpimästi tervetulleeksi Suomussalmelle. 

Seppelepartion lähettäminen Suomussalmen rajakomppaniassa 1939-1945 taistelleiden muistomerkille. Rovasti Risto Kormilainen

Kristuksessa rakkaat ystävät. Purjeisiini tuulta anna mua kanna. Näin virrentekijä katsoo samalla kertaa sekä kuljettuun matkaan että tulevaisuuteen Kotkasta Suomussalmelle. Purje kiinnitetään aluksen mastoon. Ja siihen kokoontuva tuuli siivittää alusta eteenpäin. Monet asiat antavat elämässä purjeisiin tuulta eli uusi rohkeus into ja palo valtaavat mielemme kuljettaen vahvasti eteenpäin. Tänään tässä Rajavartiolaitoksen perinnepäivässä tarkastelemme elämää purjeperinteenä. Perinne merkitsee tietoa ja taitoa, joiden varassa on kuljettu. Se sisältää erilaisia käytänteitä, tapoja ja traditioita. Rajavartiolaitos omaa runsaasti rikkaita perinteitä, joita halutaan siirtää myöskin tuleville sukupolville. Tämä perinnepäivä on yksi vahva esimerkki tästä, killat eri puolilla maata tekevät omaa arvokasta työtä monipuolisesti perinteitä eläväksi tekevällä tavalla. Rajavartiolaitos on turvannut rajojamme yli 100 vuoden ajan, samalla rikastuttaen rajaseudun elämää. Sen olemme täällä Suomussalmella luontevasti saaneet kokea. Rajan asukkaat ovat saaneet monella tavalla monenlaista apua laitokselta. Purje perinteenä siivittää meitä myöskin tulevaisuuteen ja muistuttaa meitä edellä kulkene ista sukupolvista, joiden muistoa haluamme tänään myöskin kunnioittaa.

Seppele partio. Teidän arvokas tehtävänne on viedä meidän kunnioittava tervehdyksemme rajamiesten muistomerkille. Samalla kunnioitamme myöskin Rajavartiolaitoksen kolmea Suomussalmella palvellutta Mannerheim ristin ritaria sekä sodissa kaatuneita rajamme vartijoita, joiden nimet luemme Suomussalmen rajavartioaseman muistotaulusta. He tekivät työnsä isänmaan, sen tulevaisuuden ja meille rakkaiden arvojen puolesta itseään säästämättä. Seppele kertoo monia asioita. Ympyrämuoto viestii rakkaudesta, joka yhdistää ja on aluton ja loputon. Ajaton rakkaus liittyy myöskin ikuiseen elämään. Seppele ilmaisee kiitollisuutta poisnukkuneita kohtaan ja samalla viestii heidän elävän meissä muistojen myötä. Herran armo pysyy ajasta aikaan julistaa psalmin kirjoittaja.

Seppelpartio viekää nyt tämän seppeleen myötä rauhan ja sovinnon viestiä maailmassa, joka erityisesti tällä hetkellä tarvitsee ja kaipaa yhteyttä ja yhtenäisyyttä. Yhteistunto vahvistaa identiteettiämme. Kertoo kulttuuristamme, historiastamme ja kristillisestä arvopohjasta sovinnon lähteenä. Seppele muistomerkillä viestiköön tätä sanomaa.

Nousemme nyt ylös. Seppelpartion jäsenet lähtekää nyt täyttämään tehtävänne.

Kahvitauon jälkeen tilaisuus jatkui viulutaiteilija Laura Matilaisen kahdella musiikkiesityksellä

Tilaisuuden lopuksi saimme kuulla professori, tohtori Jukka Korpelan erinomaisen asiantuntijaluennon aiheesta Pähkinäsaari eli vuoden 1323 rauha ja sen rajan synty.

Tutustuminen Raatteeseen

Ravintola Kiannon Kuohuissa nautitun lounaan jälkeen lähdimme tutustumaan linja-autokuljetuksin Raatteen tiehen, Raatteen vartiomuseoon ja Raatteen Porttiin. Matkalla saimme kuulla oppaiden kertovan tienvarren sotahistoriallisista kohteista - muistomerkeistä ja taistelupaikoista.

Perillä nähtiin koirapartion toimintaa - rajakoiran tottelevaisuus- ja jäljen etsintänäytös.

 

Maassa ja ilmassa

Itärajan vartiointi Raatteessa alkoi vuonna 1918 Puolustusvoimien vastatessa siitä Rajavartiolaitoksen perustamiseen 21.3.1919 asti. Ensimmäiset varsinaiset rajavartijat tulivat Raatteeseen 1921. Tarton rauhan mukaisesti raja merkittiin ja vahvistettiin 1920, mikä sulki rajan virallisesti.
Raatteen kenttävartion vartiorakennus otettiin käyttöön 1.7.1923, kun aiemmin kenttävartio oli toiminut vuokratiloissa Raatevaaralla. 1920— ja 1930—luvuilla pakolaisia ja loikkareita pyrki valtakunnan rajojen yli ja raja oli levoton. Ennen Talvisodan syttymistä vuosina 1938-39 vartiorakennus peruskorjattiin, mutta Talvisodan taisteluissa vartiorakennus vaurioitui pahoin. Välirauhan aikana rakennusta korjattiin ja kenttävartio palasi takaisin rakennukseen. Jatkosodan aikana sotapoliisi käytti Raatteen vartiorakennusta tukikohtanaan.
Sodan jälkeen vuonna 1958 Raatteeseen valmistui uusi vartiorakennus, vanhan palvellessa jatkossa asuntoina 1970—luvulle saakka. Vuonna 1988 Raatteen vanha vartiorakennus muutettiin Vartiomuseoksi ja avattiin yleisölle kertomaan rajavartioaseman elämästä ennen sotia. Vartiomuseon aikaansaamisessa KR Killan Suomussalmen osasto oli aloitteellinen esittäen sen perustamista. Rakennus on entisöity vuoden 1939 asuunsa. Vartiomuseo on ennen sotia rakennetuista vartiorakennuksista ainoa, joka on säilynyt.

Sotilaskotiauto ts. kahvia ja se kuuluisa munkki.

 

 "Kyynelradio" yhteys - Rajalla rauhallista

Paluumatkalla pysähdyimme Raatteen Portilla

Aurinkoinen ja lämmin sää suosi retkeämme koko päivän.

Sitten takaisin hotellille valmistautumaan Perinnepäivän iltajuhlaan.

Iltajuhla

Rajan Perinneyhdistyksen pj Tero Kaakinen toivotti juhlaväen tervetulleeksi kehoittaen meitä laulamaan myöhemmin laulettavan Rajamiesten marssin ponnekkaasti.

Valmiina huomionosoitusten jakoon

Huomionosoitusten saajia oli runsaasti: Rajavartioristejä 13 ja Merivartioristejä 4 kpl. Ansiomerkkejä 2 standaareja 2 ja karhupuukkoja 2 kpl. Ensimmäisinä Rajavartioristit saaneet rajaveteraanit Ilmari Koppinen ja Fazlulla Fethulla olivat estyneet saapumasta, joten he saavat ristit myöhemmin.

Perinteiseen tapaan saimme lopuksi kuulla rajaoltermanni Jaakko Kaukasen puheenvuoron

"Hyvät sisaret ja veljet. Täällä on valtavasti porukkaa. Minulla on ilo tervehtiä teitä kaikkia. Tänään perinnepäivänä, joka on vasta toinen Rajavartiolaitoksen historiassa. Tämänkin päivän järjestelyt ja ohjelma sekä Iloinen ja arvokas henki kertovat siitä, että näitä päiviä kannattaa viettää. Haluan onnitella kaikkia palkinnon saajia. Sitä rivistöä oli mukava katsoa. Kaikki ovat palkintonsa varmasti ansainneet. Samalla tässä on syytä kiittää Kainuun rajavartiostoa, Kainuun rajavartioston Suomussalmen Rajamieskillan väkeä, kaikkia tolkkuja kainuulaisia, jotka ovat tämän tilaisuuden hienosti järjestäneet. Minäkin kajaanilaisena poikana ja kainuulaista juurta omaavana mieluusti tänään ihastelin tätä kainuulaista ryhdikästä työskentelyä kaikissa käänteissänsä.

Me olemme täällä - Täyssinän raja-alueella. Ja kuten on jo tänään mainittu, niin tuo raja on pysynyt vakaana jo yli 400 vuotta. Olemme täällä Suomussalmella, alueella missä itä ja länsi ovat aina kohdanneet. Pohjoinen ja eteläinen. Nykyisten Savon suunnalta tulleiden kainuulaisten kaskisavut alkoivat kärytä. Näillä saloilla voi sanoa, että alkuperäisasukkaina olivat karjalaiset ja saamelaiset. Professori Jukka Korpela aivan loistavalla tavalla tänään valotti meille näitä historian käänteitä, ja kuinka Pähkinäsaaressa ristiä suutelemalla saatiin aikaiseksi jonkinlainen rauha. Tietysti kaikki rajamiehet olisimme toivoneet, että hän olisi maininnut siellä olleen valtavat joukot myöskin rajamiehiä, mutta sellaisen pettymyksen me koimme, että se ei ollut sellainen jakolinja kuin me saatoimme ehkä kuvitella. Kuitenkin niistä ajoista vuosisatojen aikana kehkeytyi se tilanne, että emme ole osa venäläistä maailmaa vaan ruotsalaista ja läntistä maailmaa ja se on ollut meille suunnaton onni kaikissa näissä historian pyörteissä.

Tänään kävimme Raatteen tiellä ja tutustuimme jälleen taistelupaikkoihin.  Aina tulee se tunne, että olemme pyhällä maalla. Niillä tantereilla missä isämme ja isoisämme tekivät kaikkensa isänmaamme vapauden puolesta. Ja siinä onnistuivat. Mieleen juolahtaa  Antti Henttosen kynäilemät Rajamiesten marssin sanat. "Oli päämäärä, meillä vain yksi, sama tahtomus kaikilla tää, saada synnyinmaa säilytetyksi, vapaa Suomemme lapsille jää". Tästä me kaikki kannamme suurta kiitollisuutta. Kiitoksia Teuvo Sahariselle ja hänen johtamalleen opasjoukolle, joka  hienolla tavalla meille tämän uhrin ja ponnistuksen kuvasi.

Suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on vuosikymmenien ajan aina silloin tällöin nostettu esiin Suomenlinnan kuninkaan porttiin Augustin Ehrensvärdin kirjailemat sanat. "Jälkipolvi seiso tässä omalla pohjalla, äläkä luota vieraaseen apuun". Suomi on nyt Naton jäsen. Olemme osa puolustusliittoa. Joku kriittisesti asioita tarkasteleva henkilö voisi huomauttaa Ehrensvärd vainajalle, että joka kerta kun Suomi on ollut pahoissa käänteissä, niin aina on vieras apu kelvannut, eli vapaussodassa, talvisodassa ja jatkosodassa. Paitsi ei kylmän sodan aikana, jolloinka naapurin puolelta meille kyllä vierasta apua jopa tyrkytettiin, mutta se onnistuneesti torjuttiin. Nyt kun olemme puolustusliiton jäseniä, niin pitäisikö lopultakin todeta, että kiveen hakatut sanat -  seistä omalla pohjalla ja olla luottamatta vieraaseen apuun, että ne vihdoinkin tulisi lopettaa ja unohtaa. Aivan kurillani teille sanon, että minun mielestä ei. Koska asia kuitenkin on  loppupeleissä, että Suomen turvallisuudesta ja Suomen puolustuksesta huolehtii ennen kaikkea suomen kansa itse. Rajaturvallisuuden osalta se on jokapäiväinen kysymys ja mitä suuremmalla syyllä nimenomaan omalta pohjalta tapahtuvaa toimintaa. Sama koskee meidän maanpuolustustamme. Suomalaiset tätä maata tulevaisuudessakin puolustavat ja siihen panostavat. Meidän huoltovarmuutemme on ensisijaisesti suomalaisissa käsissä ja  väestönsuojelumme mitä suurimmassa määrin. Kaikki olemme seuranneet Ukrainassa meneillään olevaa mielipuolista sotaa ja nähneet kuinka Venäjä jälleen kerran kohdistaa tuhotyönsä siviiliväestöä kohtaan. Näin ollen itsestämme me huolen pidämme, mutta mitä suuremmalla syyllä meidän on oltava tyytyväisiä siihen, että meillä on nyt tuki lännessä, läntisessä sotilasliitossa ja pohjoismaisessa, koko ajan syvenevässä puolustusyhteistyössä.

Tänään kuulimme Rajavartiolaitoksen päällikön puheenvuoron ja saimme jälleen kerran sen uskon varmuuden, että Rajavartiolaitoksen toimet ovat hyvissä käsissä. Rajavartiolaitoksella on meidän hallituksemme, eduskuntamme ja kansamme vankkumaton tuki. Ja voimme olla sekä kiitollisia ja myöskin tyytyväisiä, ja uskoakseni varmoja siitä, että että Rajavartiolaitoksen tarpeet tullaan näinä vakavina aikoina asianmukaisella tavalla ottamaan huomioon ja tyydyttämään. Se on sellainen joukko tämä Rajavartiolaitos, että siihen ei kansakuntamme turhaan panosta. Sen luotettavampaa organisaatiota ei löydy.

Hyvät ystävät. Kiitos vielä kerran kaikesta siitä yhdessäolosta, jota olemme saaneet kokea tämän päivän aikana. Minä toivotan teille kaikille onnea ja menestystä kaikissa niissä töissä ja toimissa , joita teette isänmaamme ja kansamme parhaaksi."

Musiikista vastasi Pohjois-Suomen maanpuolustussoittokunta solistinaan Anne-Mari Ranta

 Kiitos järjestäjille ja osallistujille - tapaamisiin ensi vuonna.

© Raja- ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistys ry