• Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Perinnetyö
  • Perinneyhdistys
  • Toiminta
  • Galleria
  • Tapahtumat
  • Myyntituotteet
  • Palkitsemiset
  • Killat
  • Rajamiehiä ja veteraaneja
  • Rajan toimipaikat
  • Kirjallisuutta Rajalta
  • Muut linkit
  • Sivukartta

Onnistunut kesäretki Tampereelle

Vierailu Satakunnan Lennostoon

Tampereen kaupungin väkiluku kasvoi aurikoisena toukokuun viikonloppuna 26-27.5.2018 n. 62 kiltaveljellä- ja siskolla eri puolilta Suomea. Oli nimittäin käsillä Rajan Perinneyhdistyksen kahdeksannet kesäpäivät, joiden ohjelmasta ja järjestelyistä vastasi Tampereen Seudun Raja- ja Merivartiokilta.

Lauantai-iltapäivänä siirryttiin hotelleilta kahdella bussilla Satakunnan Lennostoon Pirkkalaan. Varuskunnassa meitä oli vastaanottamassa Lennoston johtamisjärjestelmäpäällikkö maj Jukka Leppäkoski.

mar1.jpg

tahti vapaa - seuratkaa

mar2.jpgmar3.jpg

mar4.jpgmar5.jpg

 

Varuskunnan ruokalassa Tampereen killan pj Kari Laakso ja Rajan Perinneyhdistyksen pj Martti Kukkonen toivottivat lyhyesti kiltalaiset tervetulleiksi. Lounaan ja kahvin jälkeen siirryttiin Suojauskomppanian auditorioon.

 

ruo5.jpgruo4.jpg

ruo1.jpgruo2.jpg

 

Majuri Jukka Leppäkoski piti mielenkiintoisen ja monipuolisen esitelmän Ilmavoimien organisaatiosta ja visioista mm. "Ilmavoimat on huipputasoinen ja välittömässä valmiudessa oleva puolustushaara, jota ei yllätetä. Valvomme ja vartioimme keskeytyksettä Suomen koko ilmatilaa. Kykenemme tarvittaessa puolustamaan koko valtakuntaa ja kohteita lähialueilla." sekä  tehtävistä ja toiminnasta mm. "päätehtävä on alueellisen koskemattomuuden valvonta ja torjunta".

 

aud3.jpgaud4.jpg

aud1.jpgaud5.jpg

Majuri Jukka Leppäkoski                                                                 kansainvälistä tunnustusta

 ...ja sitten hallille

Lennoston vierailun päätteeksi pääsimme tutustumaan esittelykoneiden halliin tukilentolaivueen komentajan maj Antti Salon johdolla

 

hal2.jpg

 

hal1.jpghal5.jpg

 

hal4.jpghal3.jpg

Pihalta bongattua

pih1.jpgpih2.jpg 

 

Iltajuhla

Veljesillallinen pidettiin Tampereen Suomalaisella Klubilla

juh4.jpg

juh3.jpg

juh2.jpg

 

Illalliseksi nautittiin noutopöydästä Menu Aaretti.
Elävästä musiikista vastasi Ilmavoimien soittokunta mus.kapt Timo Raudasojan johdolla.
Illanmittaan kuultiin Rajamiesten marssi, Jääkärien marssi, Muistoja Pohjolasta, Karjalan jääkärien marssi ja tilaisuuden päätteeksi Porilaisten marssi.

Tervehdys- ja kiitospuheenvuoron käyttivät  ev Martti Kukkonen ja pj Kari Laakso.

juh5.jpgjuh6.jpg

 

Maisteri Mirja Saari esitelmöi valokuvien avulla Tampereen historiasta ja erityisesti vuoden 1918 tapahtumista

Tilaisuudessa suoritettiin myös palkitsemisia: Rajan Perinneyhdistyksen kultaisen ansiomerkin sai Tampereen Killan Jorma Karvinen, perinnepuukon  pj Kari Laakso ja rajayliltn evp Kalervo Rinne sekä Pohjois-Karjalan Rajamieskillan standaarin Seppo Lyytikäinen.

 

Your Browser doesn't support the html5 video element.

Kirkkopäivä

Sunnuntaiaamuna monet kiltalaisista siirtyivät kävellen läheiselle Tampereen Tuomiokirkon mäelle, jossa sireenit ja tulppaanit kukkivat.

kir1.jpg

kir4.jpgkir3.jpg

 

Messun jälkeen rovasti Esa Eerola piti mielenkiintoisan esitelmän Tuomiokirkon historiasta ja vuoden 1918 tapahtumista kirkon osalta.

 

kir2.jpg

 

kir5.jpgkir6.jpg

Tämän jälkeen siirryttiin alasaliin, jossa tarjottiin kirkkokahvit ja pidettiin viimeiset kiitospuheet.

Ensi vuoden järjestelyvastuun "viestikapula" luovutettiin Kiteen Rajakillan pj Pekka Hakkaraiselle, joka toivotti kaikki läsnäolijat tervetulleiksi Kiteelle.

kir7.jpgkir8.jpg


Päivien tapahtumia "junaili" ansiokkaasti Tampereen killan Juhani Vahtokari.

Lopuksi vielä lämmin kiitos Tampereen Seudun Raja- ja Merivartiokillalle hyvin järjestetyistä päivistä ja monipuolisesta ohjelmasta.

Seppo Lyytikäinen

 

Tervehdyksiä painetusta ohjelmalehtisestä

Raja- ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistyksen puheenjohtajan
Martti Kukkosen tervehdys

Perinteiden tunteminen on olennainen osa rajamieshengen luomisessa ja sen ylläpitämisessä.
Pohja tälle on rajavartiolaitoksen historian ja etenkin sotien aikaisten rajajoukkojen vaiheiden ja
taisteluidentunteminen. Rajajääkärijoukkoja pidettiin kenttäarmeijamme iskukykyisimpiin
kuuluvina joukkoina, joita sotatoimiyhtymät pitivät mielellään komennossaan. Suurista tappioista
huolimatta rajajääkärijoukot säilyttivät taistelukuntonsa hyvin koko sodan ajan taistelumaastosta
riippumatta. Rajajääkäri- ja merivartiojoukoissa sotien aikana palvelleita rajaveteraaneja oli
yhteensä noin 40 000 henkilöä.

Veteraanien rivien väistämättä harvetessa rajamiesperinteitä ovat yhtenä keskeisenä toimijana
vaalineet raja- ja merivartiokillat. Perinteiden vaalimisen lisäksi kiltojen toiminnan tarkoituksena
on maanpuolustushengen vaaliminen, rajamiessiteiden lujittaminen sekä suhteiden ylläpitäminen
rajaalueen väestöön. Kiltojen toimintaan kuuluvat mm perinneaineiston kerääminen ja
juhlien sekä erilaisten retkien ja tutustumistilaisuuksien järjestäminen.

Näkyvimmät toiminnat vuoden aikana ovat Perinneyhdistyksen kevät-kesäretki ja veteraanitapaaminen
elokuussa Immolassa. Kesäretken toteutuksessa hallintoyksikköä vaihdetaan
vuosittain eri alueisiin ja rajavartiolaitoksen toimintaan niillä ja alueiden historiaan tutustumiseksi.
Nämä kevätpäivät järjestetään nyt täällä Tampereella, joka on merkkipaikka itsenäisyytemme
alkuhetkinä raskaiden sisällissodan taistelujen näyttämönä. Päivien aikana voidaan
tutustua hiukan alueen historiaan.

Päivien ohjelma on mielenkiintoinen. Ohjelman on suunnitellut Tampereen Seudun Raja- ja
merivartiokilta puheenjohtajansa Kari Laakson johdolla. Raja- ja Merivartiokillan lisäksi kevätretkemme
toteutusta tukevat mm Länsi-Suomen merivartiosto ja eri yhteistoimintaosapuolet.
Lämmin kiitos heille kaikille!
Rajan Perinneyhdistyksen kevät – kesäretkille on vuosittain osallistunut vajaa sata kiltaveljeä ja
–siskoa. Määrä on hiljalleen kasvanut. Nyt järjestettävä kevätretki on kahdeksas.

Kiitän kaikkia retkelle osallistujia aktiivisuudesta, Tampereen Seudun Raja- ja Merivartiokillan
jäseniä ja retkemme toteutusta tukeneita tahoja ja henkilöitä Marsalkka Mannerheimin sanoin:
”Honkaisten pirttien henki ja rajamiesten vaisto olkoon teille pyhä.”

TERVETULOA ; NAUTTIKAAMME ESITYKSISTÄ , SISARELLISESTA JA VELJELLISESTÄ
YHDESSÄOLOSTA JA VIIHTYKÄÄMME!


Tampereen Seudun Raja- ja Merivartiokillan puheenjohtajan
Kari Laakson tervehdys

Arvoisat kutsuvieraat, Perinneyhdistyksen herra puheenjohtaja sekä kiltasisaret ja -veljet!

Tänä vuonna kevätretken järjestelyvastuu on Tampereen seudun Raja- ja Merivartiokillalla.
Jo useita vuosia sitten keskustelimme Mikael Heinrichs`in kanssa retkien järjestelyvuoroista
ja meistä tuntui, että sopiva aika Tampereen retkelle olisi vuosi 2018. Onhan kulunut 100 vuotta
siitä, kun Tampereella tapahtui Suomen kohtalolle merkittävä taistelu.

Keskustelumme jälkeen on Tampereella tapahtunut paljon muutoksia, rakennustyömaita on
ympäri kaupunkia ja liikenne on aika tavalla sekaisin.

Vuoden 1918 vapaussotaa/sisällissotaa käytiin kovimmin Kalevankankaan hautausmaalla.
Siellä on näkyvissä luodinjälkiä hautakivien molemmin puolin.
Lopullinen ratkaisu Tampereen valtauksessa tapahtui keskustorin ympäristössä.
Valkoisten ylipäällikkö, kenraali Mannerheim katseli Vehmaisissa kalliolta Tampereen valtausta.
Kyseisellä kalliolla sijaitsee hänelle pystytetty patsas, joka on joutunut useana vuonna
punavärillä töhrityksi aina ennen kesäkuun neljättä päivää. Ilmeisesti edelleen on olemassa
vihaa Mannerheimiä kohtaan. Alunperin patsas oli tarkoitus pystyttää Koskipuistoon, mutta
suunnitelma sai niin suurta vastustusta, että siitä luovuttiin.

Valitettavasti ajan puutteen vuoksi meillä ei ole mahdollisuutta käydä katsomassa patsasta.
Viimeinen tervehdys vuoden 1918 tapahtumista saatiin hiljattain, kun rautatien päälle
rakennettavan kannen työmaalta löytyi tuolta ajalta peräisin oleva tykin ammus.

Tervetuloa sisaret ja veljet, toivon, että nautitte päivien annista!


 

Länsi-Suomen Merivartioston komentajan kommodori
Marko Tuomisen tervehdys

Minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät tervetulleeksi Tampereelle! Tampere on maamme
itsenäistymisen alkuhetkiin tutustumisen kannalta erittäin mielenkiintoinen vierailukohde ja
Tampereen historiassa sisällissota on aina vahvasti läsnä. Kevään 1918 Tampereen taistelu oli
siihen mennessä suurin Pohjoismaissa käyty taistelu, johon osallistui 16 000 valkoista ja
14 000 punaista. Taistelun tuloksena valkoinen armeija valtasi punaisilta maan suurimman
teollisuuskeskuksen ja sen jälkeen alkoi punakaartien vetäytyminen Länsi-Suomesta.

Länsi-Suomen merivartiosto, jonka toimialueeseen myös Tampere kuuluu, vastaa alueensa
rajavalvonnasta, rajatarkastuksista, meripelastuksesta sekä merellisestä valvontatoiminnasta
yhteistoiminnassa lukuisten viranomaisten ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa.

Merivartioston toimialue ulottuu Hangosta Kemin seudulle asti sisältäen yli 200 kunnan alueen,
10 kansainvälistä rajanylityspaikkaa, noin 1000 km valvottavaa aluevesirajaa sekä 48 km maarajaa.
Länsi-Suomen merivartiostoon kuuluu Turussa sijaitsevan esikunnan ja sen yhteydessä toimivan
johto- ja meripelastuskeskuksen lisäksi 13 merivartioasemaa sekä vartiolaivat Tursas ja Uisko.
Merivartiostossa työskentelee yhteensä n. 290 henkilöä. Merivartioston toiminnan painopiste
on läntisen Suomen merialueiden turvallisuudesta vastaaminen.

Tulevaisuuteen kurkottavana organisaationa merivartiosto nojaa myös vahvasti historiaansa.
Merivartioston nykyiseltä toimialueelta on saanut alkunsa koko Rajavartiolaitoksen historia,
kun itsenäisen Suomen rajojen vartioinnin ensiaskeleet otettiin Perämeren pohjukassa.
Vuonna 1918 länsirajan rajavartiointiin päätettiin perustaa Tornion rajavartiopataljoona,
johon kuului 57 vartiopaikkaa Raahen merialueelta jatkuen maa-alueella Tornion- ja
Muonionjokea aina Palojoen suuhun saakka. Tämän ensimmäisen joukon seuraaja oli
Luoteisrajan rajavartiosto, joka perustettiin 21.3.1919. Tuo päivämäärä on jäänyt aikakirjoihin
Rajavartiolaitoksen perustamispäivänä.

Toinen keskeinen historiallinen tapahtuma merivartioston kannalta oli sotilaallisen meripoliisiorganisaation,
Merivartiolaitoksen perustaminen keväällä 1930. Merivartiolaitoksen tehtäväksi
määrättiin vielä edelleenkin merivartioston tehtäviin kuuluva järjestyksen ja yleisen turvallisuuden
ylläpitäminen valtakunnan merialueilla. Aluksi Merivartiolaitoksen valvonta-alue jaettiin
Pohjanlahden, Ahvenanmaan ja Suomenlahden merivartiopiireihin. Nykyinen Länsi-Suomen
merivartiosto perustettiin vuonna 2004 yhdistämällä vuodesta 1947 alkaen olemassa olleet
Pohjanlahden ja Saaristomeren merivartiostot.

Merivartioston arvokkaiden perinteiden vaalijoina toimivat erityisesti Pohjanlahden- ja
Saaristomeren merivartiokillat, Satakunnan rajamieskilta sekä Tampereen Seudun Raja-ja Merivartiokilta.

Toivotan teille mielenkiintoisia kesäpäiviä Tampereella!


 

Satakunnan Lennoston komentajan eversti
Petteri Seppälän tervehdys

Vuosina 2012-2014 toimeenpantu puolustusvoimauudistus muokkasi merkittävästi Puolustusvoimien
organisaatiota. Samassa yhteydessä myös Satakunnan lennosto kävi läpi merkittävän ja
haastavan organisaatiomuutoksen. Perinteinen, hävittäjälentolaivueen toiminnan ympärille rakennettu
joukko-osastomme muokattiin uudistuksessa monitoimilennostoksi.
Muutosprosessi oli fyysisesti ja henkisesti vaativa sekä organisaatiollemme että
etenkin henkilöstöllemme osaamisvaatimusten laajentuessa myös kokonaan uusille osaamisalueille.

Uusi, entistä heterogeenisempi organisaatiomme korosti entisestään tarvetta joukkuepelaamiselle
ja lennoston toimintojen yhteensovittamiselle. Tänä päivänä, kolme vuotta uuden
organisaation voimaantulon jälkeen, voidaan todeta lennostomme selviytyneen voittajana muutosprosessista.

Satakunnan lennosto on nykyisellään huippuiskussa oleva ilmavoimien operatiivinen joukkoosasto,
joka laajan osaamisalueensa lisäksi on monilta osiltaan ja tunnustetusti sekä kansallinen
että kansainvälinen kärkiosaaja. Tästä käytännön esimerkkinä on lennostomme keskeinen rooli
HX-hankkeessa (Hornetin seuraajahanke). Myös lennostomme kyky joukkuepelaamiseen sekä
sisäisesti että yhteistyökumppaneiden kanssa on hyvällä tasolla kehittyen edelleen koko ajan.

Yhdessä Puolustusvoimien ja Ilmavoimien kanssa Satakunnan lennosto viettää tänä vuonna
100-vuotisjuhliaan. Lennostomme on helppo yhtyäjuhlintaan, sillä vakiintunut monitoimi-roolimme,
osaava henkilökuntamme, huippuluokan järjestelmämme ja kykymme joukkue-pelaamiseen mahdollistavat
rauhallisinmielin myös tulevien haasteiden kohtaamisen.

Toivotan Tampereen Seudun Raja- ja merivartiokillalle ja myös Rajavartiolaitoksen Perinneyhdistykselle voimia ja
menestystä tärkeään työhönne jo miehen ikään yltäneen isänmaamme eteen


 

Tuomiorovasti Olli Hallikaisen tervehdys

Viime vuonna kaupunkimme ylpeys, Tuomiokirkko, entinen Johanneksen kirkko täytti
110 vuotta. Kirkon harmaagraniittinen ulkomuoto on vaikuttava ja kertoo lujasta peruskalliosta
jolla kirkko lepää. Kirkon paksut kivimuuritovat antaneet turvaa kaupunkilaisille monen sukupolven
ajan. Ihmiset ovat hakeneet kirkosta lohdutusta ja Jumalan läsnäoloa. Kirkon suojiin on
paettu myös pommeja ja luoteja kriisien aikana.

Kun avaamme kirkon oven, tulemme hyvän ja ihmisiä rakastavan Jumalan eteen. Hän kääntyy
puoleemme. Hänen siipiensä suojaan voimme jättää itsemme. Hänen suojassaan olemme
vaikka kuinka kävisi.
Tuosta turvasta kertovat Tuomiokirkon katon siivet. Ne sulkevat kirkkoon tulijat suojaansa.
Käärme on kyllä katossa, pahan ja kiusauksen symboli. Pahalla ei ole kuitenkaan viimeinen sana.
Käärme pysyy aloillaan kun Jumalan siivet ympäröivät sitä.

Voimme turvallisesti luottaa psalminkirjoittajan sanaan:
Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin:
"Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan."
Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta.
Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla.
Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi.
Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta,
Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa.

Tampereen seurakuntien puolesta toivotan teidät, hyvät Raja- ja merivartioperinneyhdistyksen
kevätretkeläiset tervetulleiksi Tampereelle ja Tuomiokirkkoon.


 


© Raja- ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistys ry