Rajan Perinneyhdistyksen merellinen kesäretki Turkuun
Perinneyhdistyksen kesäretki Pohjois-Karjalan kiltalaisten osalta alkoi perjantai aamuna klo 6 Kiteeltä.
Lappeenrannassa osallistuimme jatkosodan alkamisen 75- vuotismuistojuhlaan.
Perjantai iltana majoituimme Cumulus hotelliin. Lauantaina suuri osa Kiteen Rajakillan jäsenistä kävi kävelemässä Turun tuomikirkossa, missä kaksi Kiteen kiltalaista sotakamreeri Olavi Lautamäki ja Jouko Karppanen olivat yli 50 vuotta sitten vannoneet sotilasvalansa.
Auriga Keskuksessa Saaristomeren Merivartiokilta puheenjohtajansa Ismo Suomen johdolla otti meidät sydämellisesti vastaan. Kaikkien tähän astisten kesäretkien ennätys osanottaja joukko, kaikkiaan reilu 90 kiltalaista kaikista Suomen Rajakilloista oli paikalla.
Tervehdyspuheiden ja maittavan lounaan jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään, toinen lähti Airiston risteilylle vartiolaiva Uiskolla, toisen jäädessä Aurigan esittelyihin.
Työvuorot selitettiin meille perusteellisesti: Työjakso laivalla 11 päivää, jota seuraa 10 vapaa päivää maissa. Laivalla työ on jaettu 4 tuntia työtä 4 lepoa. Kevyt polttoöljy tankissa riittää 100 päiväksi, mutta tankkeja ei ajeta tyhjäksi. Öljyntorjuntakalusto on parasta, mitä on vesikeliin saatavissa. Jäältä tapahtuvaan öljyn keräämiseen on laitteissa vielä kehittämistä. Merivartioston laivoilla henkilökunta on parasta luokkaa.
Auriga Keskus
Auriga Keskuksessa vierailimme Liikenneviraston Meriliikenne keskuksessa, merenkulun koulutuskeskuksessa Aboa Maressa ja Länsi-Suomen Merivartioston Meripelastusjohtokeskuksessa.
Liikenneviraston meriliikenteen valvotaan kaikkia Suomen merialueita. Pääsyvaatimuksena meriliikenteen valvojaksi on sujuva suomen, ruotsin ja englannin kielten hallinta. Muita kieliä saa käyttää, vaikka osaisi. Lisäksi vaaditaan vähintään kahden vuoden kokemus merillä olemisesta ja työstä laivalla ja tämän lisäksi reservin upseerikoulutus. Pitää hallita myös kaikki laivoilla käytössä olevat viestivälineet.
Toisena kohteena olivat meripäällystön koulutuksessa käytettävien simulaattorien esittely Aboa Maressa. Simulaattoreihin saa luotua aidot meriolosuhteet, joihin koulutettavan opiskelijan vastattava toimimalla oikein laivan komentosillan täydellisessä kopiossa
Länsi-Suomen Merivartiosto
Kommodori Jukka Savolainen esitteli Merivartioston historiaa, kuinka kieltolain aikaan oli välitön tarve meriliikenteen jatkuvaan valvomiseen. Tutustuimme myös Merivartioston meripelastusjohtokeskukseen
Illanvietto ms Borella
Hienojen esittelyjen jälkeen kiirehdimme hotellille vaihtamaan vaatteemme iltajuhlaa varten. Satamaan vakituisesti ankkuroitu vanha Ruotsin matkustajalaiva. Sinne oli seisovaan pöytään katettu maistuvat salaatit ja maistuvat paistit ja ruokaa riitti santsattavaksi
Ennen ateriaa Saaristomeren Merivartiokillan puheenjohtaja Ismo Suomi kertoi kiltansa toiminnasta.
Paljon meripelastus harjoituksia, merellä liikkumisen harjoittelua. Saaristomeren merivartiokillalla on oma pursiseura, joka tarjoaa myös veneiden katsastuspalveluja. Hankaluuden, muttei estettä, aiheuttaa sadan kilometrin etäisyys Turun ja Rauman välillä.
Toiminta on aktiivista ja ympärivuotista, mutta kesällä vilkkaampaa.
Lisäksi kuulimme Rajan Ilmakillan edustaja Matti Jokisen ansiokkaan esitelmän helikopterien käyttömahdollisuuksista. Lopuksi puheenjohtaja Martti Kukkonen luovutti Saaristomeren Merivartiokillan puheenjohtajalle sekä Länsi-Suomen Merivartioston komentajalle Perinneyhdistyksen pöytästandardit.
Turun Linnassa
Sunnuntai aamuna klo 10 aloitimme tutustumisen Turun linnaan. Siellä vieraat jaettiin kahteen osaan. Turun linnaa alettiin rakentaa 1280-luvulla. Linnojen rakentamisessa oli valtaisa ponnistus sillä samaan aikaan aloitettiin Hämeenlinnan rakentaminen. Ruotsin joukot taistelivat Novgorodia vastaan 1280-90 lukujen taitteessa. Oikeammin kyse oli saksalaisten kauppiaiden palkkasotilaista, joiden kanssa oli muutamia ruotsalaisia sekä suomalaisia. Turpiin tuli Aleksanteri Nevalaisen joukoilta. Hyökkäilyä Karjalaan jatkettiin ja vuonna 1292 Torgils Knutssonin johti ruotsalaisia, kun alue tulevan Viipurin kaupungin kohdalla vallattiin. Torgils nimi ei taipunut suomalaisten suussa ja muuntui Torkkeliksi.
Turun, Hämeenlinnan ja Viipurin suurlinnojen lisäksi oli 1200-luvulla Suomessa Hakoisen, Porvoon, Sibbesborgin, Junkkarsborgin, Liedon Vanhalinnan ja Stenbergan linnat. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsi ja Novgorod jakoivat Suomen. Karkeasti rajalinja kulki Oulu jokisuun ja Viipurin välillä siten, että Varsinais-Suomi ja rannikot jäivät Ruotsille ja sen linjan pohjoispuoli eli Itä-Suomi jäi Novgorodin vaikutuspiiriin.
Nuijasota ja suomalaisten kapinallisten johtajan Jaakko Ilkan vaiheet käytiin tarkasti läpi. Kapinan kukistamisen jälkeen Jaakko Ilkka vangittiin ja häntä pidettiin vankina Turun linnassa. Ei tiedetä kuinka hän onnistui pakenemaan, mutta pakomatkalla hän pääsi Pohjanmaalle. Mistä hän alkoi johtaa todellista taistelua vallanpitäjiä vastaan. Jaakko Ilkka pakeni marraskuun lopussa 1596. Joulukuun viimeisenä vuonna 1596 käytiin Nokian taistelu Klaus Flemingin sotajoukkoja vastaan. Klaus Fleming lupasi kapinaan osallistuneelle miehistölle vapaan kotiin paluun, mutta tappoi kuitenkin 500 miestä, vaikka oli luvannut heille vapauden. Alkuperäisen tiedon mukaan johtajille luvattiin mestaus miekalla. Tässä Nokian taistelun lopettamisessa mestattiin myös Jaakko Ilkka.
Turun Linnaan tutustumassa
Rajan Perinneyhdistyksen Turun kesäretki oli onnistunut ja antoisa.
Kiitos Saaristomeren Merivartiokillalle.
Ari Salo
