Jatkosodan 75- vuotismuistojuhla Lappeen Kälvelässä
Rajakomppaniat saivat 10.6.1941 käskyn vahventaa joukkojaan sodanajan määrävahvuiseksi.
Rajan Perinneyhdistyksen kesäretkelle Turkuun matkalla ollut P-K Rajamieskillan porukka osallistui
K-S Rajamieskillan maanpuolustus muistojuhlaan.
Sunilan talo
Sunilan taloon 1941 kesäkuun 10. päiväksi 42. Rajakomppanian kokoontumispaikalle olivat kaikki joukkoon kutsutut rajamiehet tulleet.
Juhlassa kukkalaitteen laskivat RjK 42:n muistomerkille veteraani Aarre Turunen ja sotaorpo Matti Kälviäinen.
Kunniavartio RjK42:n muistomerkillä Sunilassa
Paikalla Jouni Harjula muisteli ukkiaan, joka oli ollut joukkueen johtajana. Hänen kirjeidensä lukeminen antoi esitykselle syvällistä sisältöä.
Jouni Harjula Aarre Turunen ja Matti Kälviäinen
Simolan pommitukset
Simolan asemanvaiheisiin ja tuhoisiin päiviin 19.-20.6.1944, jolloin Neuvostoliiton lentokoneet tekivät kaksi raskasta 90 koneen voimalla suoritettua pommituslentoa Simolaan.
Simolassa pommitettiin koko aseman kylä laidasta laitaan. Ihmisiä oli neuvottu menemään pommituksen aikana suojaan perunakuoppiin. Erään talon pihassa 43 ihmistä oli mennyt perunakuoppaan, mikä sai täysosuman pommista ja kaikki kuolivat kerralla.
Simolan aseman pommituksessa uhreina olivat naiset, lapset ja vanhat miehet kyläläisistä, VR:n työntekijöitä, karjalaisia pakolaisia ja venäläisiä sotavankeja kahdessa täystuhoisessa pommituksessa kuoli kaikkiaan 200 ihmistä. Lisäksi suuri joukko kotieläimiä lehmiä ja hevosia, VR:n tuhdit työhevoset Rolle sekä Polle menehtyivät pommituksissa.
Taloja, navetoita, aittoja ja VR:n varastoja ja asemarakennus tuhoutui suuri määrä.
Kesällä 1944 18.6. käydyn Viipurin taistelun yhteydessä tapahtui, että suomalaiset hävittäjälentäjät Lauri Nissinen ja Unto Sarjamo olivat suorittamassa heille annettua tehtävää Messerschmitt lentokoneilla. Viipurin yllä käydyissä ilmataisteluissa Unto Sarjamon mersu sai osuman. Hänen tehtävänsä oli ollut suojata Lauri Nissisen mersua. Sarjamon koneen saatua osuman, niin se lähti syöksykierteeseen ja osui pudotessaan Nissisen koneeseen. Molemmat syöksyivät maahan ja kuolivat. Vainajat oli arkutettu saatettu junaan, joka veisi heidät kotimaan multiin haudsttavaksi.
Juna vainajakuormassa saapui 19.6.44 Simolan asemalle. Junan saapumisen jälkeen lähes välittömästi alkoi 90 neuvostoliittolaisen pommikoneen hyökkäys Simolaan. Asemalla seisonut juna sai täysosuman, niin että vainajat tuhkaantuivat, eikä mitään haudattavaa jäänyt. Postuumisti Lauri Nissiselle myönnettiin Mannerheimin risti asioistaan hävittäjälentäjänä jatkosodassa.
Simolan vesitornilla
Jatkosodan alkamisen 75-vuotismuistojuhlan vierailupaikoista Lappeenrannassa oli Simolan asema. Siellä Kaakkois-Suomen Rajamieskillan edustajat laskivat kukkavihkon muistolaatan juureen.
Kaksi kaksi kansallispukuhin pukeutunut Simolan kyläyhdistyksen naista ryhmittyivät rinnakkain joukon eteen. Helena Puustinen aloitti ja kertoi Simolan aseman historiasta. Hän kertoi, että kyläyhdistys oli tehnyt ostotarjouksen, silloin kun Senaattikiinteistöt oli ilmoittanut aseman vesitornin myynnistä. Kyläyhdistys oli saanut vesitornin ostetuksi ja nyt siinä on historiallisten valokuvien näyttelytilana.
Toinen naisista Aino Hytti-Oikkonen kertoi tarkemmin niistä kauhun päivistä Simolassa, kun Neuvostoliiton ilmavoimien 90 pommikoneen laivueen hyökkäys pudotti pomminsa siten, että aloitti laidasta ulottaen hyökkäyksensä toiseen ääreen. Hyökkäyksissä kuoli kyläläisiä, Karjalan pakolaisia, molemmissa ryhmissä naisia, lapsia ja vanhoja miehiä, lisäksi uhrien joukossa VR:n henkilöstöä ja suuri joukko neuvostoliittolaisia sotavankeja. Elävin oli kertomus silminnäkijän haastattelusta. Ainon mies oli haastatellut kaikki pommituksen silminnäkijät.
Pääjuhla Kälvelässä
Juhla alkoi Johanna Sientolan hanurimusiikki esityksellä. K-S Rajamieskillan puheenjohtaja Jarmo Piispanen avasi juhlan. Risto Närhinsalo luki Mannerheimin päiväkäskyn Mannerheimiksi pukeutuneena. Kyseisessä päiväkäskyssä marsalkka kiitteli rajamiesten taitoa, kestävyyttä ja uhreja kesän ja syksyn 1941 taisteluissa. Marsalkka ylensi heidän yksikkönsä rajajääkäripataljooniksi ja yksittäisen sotilaan rajajääkäreiksi.
Rajavartoilaitoksen tervehdyksen esitti prikaatikenraali Pasi Kostamonvaara. Lappeenrannan kaupungin tervehdyksen luki Ari Torniainen, kansanedustaja. Kenttäpiispa Pekka Särkiö piti hartauden ja lopuksi hän siunasi sotaveteraanien seppelpartion. Sotaveteraanit Aarre Turunen ja Gunnar Salmi laskivat havuseppeleen RjK 32:n muistomerkille Eero Häkkisen avustamana.
Juhlaväkeä Kälvelässä
Kiitokset K-S Rajamieskillalle hyvästä juhlasta
Ari Salo
