Värtsilän rajavartioasema
Värtsilän vartiorakennus valmistui keväällä vuonna 1957. Vartio toimi rakennuksessa vuoteen 1978, jolloin se peruskorjattiin henkilökunnan asunnoiksi. Vartiorakennus purettiin vuonna 2016.
Historiaa
Värtsilän vartio toimi Ratavartion nimellä vuoteen 1971 saakka, jolloin se sai uuden nimen Värtsilän vartioasema.
Värtsilän vartioasema rakennus valmistui keväällä vuonna 1957. Vuonna 1974 valmistui nykyiselle paikalle myös uusi neljän asunnon rivitalo.
Vuonna 1978 valmistui uusi vartiorakennus. Vuonna 1979 vanha vartiorakennus luovutettiin peruskorjattuna perheasunnoiksi.
Rakentamisen myötä koheni Värtsilän vartion henkilökunnan asunto-olot oleellisesti paikkakunnalla.
Värtsilän vartion alueella näköyhteyden päässä valtakunnan rajasta kulkee matkailullisesti vilkas runon ja rajan tie. Kesä - heinäkuussa käy uteliaita matkustajia tarkoituksena käydä katsomassa valtakunnanrajaa ja heidän liikkumisensa valvonta vilkastuttaa vartion toimintaa. Tästä pitää huolen rautatieasema, joka on hyvin lähellä rajavyöhykettä ja uteliaalle turistille rajavyöhyke saattaa olla suuri houkutus.
Runsaat vierailut, illanvietot, talkoot yms. ovat lähentäneet paikallisen väestön ja rajamiesten suhteita. Viestikilpailut, puulaakiottelut ja muut vapaa-ajan piiriin kuuluvat toiminnot ovat miellyttävästi ja piristävästi katkaissut rajamiesten joskus raskaan ja yksitoikkoisenkin työn.
1974 Värtsilän vartion kohdalle sattui historiansa kunniakkaimmista vuosista. Tällöin Rajavartiolaitoksen päällikkö nimesi luutnantti Arvo Kinnarin ”Vuoden 1973 Rajamieheksi”. Perusteluina oli ”Rajajoukkueen johtajana osoitettu kyvykkyys ja esimerkillinen toiminta sekä sotilasurheilun alalla saavutetut vertaansa vailla olevat tulokset; viisi kertaa kansainvälisen Sotilasurheiluliiton partiohiihdossa partion johtajana voitetut mestaruudet.”
Vuonna 1983 Värtsilän vartioasema nimettiin ”Vuoden 1983 Rajavartioasemaksi.”
Perusteet nimitykselle olivat; ”Vartioaseman aloitteellisuus, työn tehokkuus ja hyvät suhteet paikalliseen siviiliväestöön sekä vartioaseman hyvä yhteishenki.’’
Vuonna 1985 Värtsilän rajavartioasemalle rakennettiin uusi helikopterin laskeutumispaikka.
Värtsilän rajavartioasema oli vuodesta 1987 alkaen suurvartio, jonka valvonnassa oli yhä lisääntyvä rautatie- ja maantie rajanylikulku Niiralan raja-asemalla.
Henkilöliikenne Niiralassa alkoi passilla ja viisumilla Sisäministeriön erityisluvin vuonna 1988.
Kansainvälisen rajanylityspaikan aseman statuksen Niirala sai joulukuussa 1995.
Ympärivuorokautisesti Niiralan rajanylityspaikalla rajan sai ylittää 1.9.2005 alkaen.
Miljoonan rajanylittäjän rajapyykki saavutettiin vuonna 2010. Enimmillään Niiralassa rajanylittäjiä oli vuonna 2012, (1 501 511 henkilöä).
Pohjois-Karjalan Rajavartioston ensimmäinen palkattu naisrajavartija oli Kaisa Gröhn. Hän on kotoisin Värtsilästä ja oli 4 kuukautta työharjoittelussa Värtsilän rajavartioasemalla vuonna 2009.
Vartiopäälliköinä Värtsilän vartioasemalla toimivat:
1971 – 1974 Ylivääpeli Alpo Heikkonen
1974 – 1983 Vääpeli Tarmo Kaiponen
1983 – 1988 Rajavartiomestari Raimo Karvonen
1988 – 1994 Rajavartiomestari Kalervo Rautanen
1994 – 1998 Yliluutnantti Matti Shemeikka
1998 – 2010 Yliluutnantti Juha–Pekka Hassinen
RVL:n organisaatiomuutoksen yhteydessä vuonna 2010 Tohmajärven- ja Kiteen alueen rajavartioasemat lakkautettiin ja yhdistettiin yhdeksi rajavartioasemaksi.
1.6.2010 lukien perustettiin Tohmajärven Rajavartioasema, joka aloitti toiminnan Värtsilästä käsin. Rajanylikulun valvontaa varten perustettiin Niiralan Rajatarkastusasema, joka tukeutuu huollollisesti Tohmajärven Rajavartioaseman tiloihin.
Tohmajärven Rajavartioaseman päälliköksi nimettiin yliluutnantti Mika Susi ja Niiralan Rajatarkastusaseman päälliköksi yliluutnantti Heikki Juntunen.
Tohmajärven Rajavartioalue ja sen johtopaikka lakkautettiin 31.12.2010.
Joukkueenjohtajina Värtsilän ratavartioasemalla ja Värtsilän rajavartioasemalla ovat toimineet:
1940 -1945 vänrikki Vepsäläinen, 1945 – 1949 luutnantti P Kakkinen,
1949 – 1951 ltn Laine, joukkueen johtajan sijoituspaikka siirtyi ratavartiolle Värtsilään loppuajasta
1952 – 1954 vänrikki J Pynnönen, 1954 – 1955 ltn Volnanen,
1955 – vähän aikaa ltn Stig Erik Malmen, joka myöhemmin eteni RVL:n apulaispäälliköksi asti ja yleni kenraalimajurin arvoon.
1956 – 1957 ltn Kovalainen, 1957 – 1962 Ltn A Hämäläinen. Vuonna 1963 – 1967 ltn Pentti Tiainen, 1967 – 1968 ltn Veikko Numminen, 1969 – 1988 yliluutnantti Arvo Kinnari, 1988 – 1989 luutnantti Arto Näsänen, 1989 – 1991 luutnantti Antti Hartikainen.
Rajajoukkueenjohtajan tehtävä lakkautettiin vuonna 1991.
Vuonna 1962 perustettiin kolmas rajajoukkue, jonka muodosti Kaustajärven ja Saarivartion vartioasemat. Joukkueenjohtajan sijoituspaikka oli Kaustajärven rajavartioasemalla.
1.8.1980 kolmas rajajoukkue sulautettiin takaisin toiseen rajajoukkueeseen.
Toisen rajajoukkueenjohtajan sijoituspaikka pysyi edelleen Värtsilän rajavartioasemalla.
Tohmajärven rajavartioaseman alue vuonna 2009.
Värtsilän rivitaloja
Joulukuussa 13.12.1985 valmistui ajanmukainen puomivartiomaja rm III/67 rajanylikulkupaikalle. Pääurakoitsijana oli rakennusliike Urho Sorvi. Sähköurakoinnista vastasi Lieksan Sähkö Oy. Puomimaja liitettiin myös kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Harjannostajaiset pidettiin joulun alla saman aikaisesti neuvottelutalon saunan harjakaisten yhteydessä.
