Valkeavaaran rajavartioaseman historiaa
Valkeavaaran ensimmäinen vartioasema perustettiin talvisodan jälkeen 1.6.1940 Valkeajärven itärannalla sijainneeseen maamiesseurantaloon (nykyinen Heikkisen talo), jossa se toimi kesään 1941. Rakennus oli jo ennen vartion perustamista rajan suojajoukkojen käytössä.
Valkeavaaran uudempi rajavartioasema toimi tässä rakennuksessa vuosina 1958 – 1996.
Sodan aikana 1941 – 1945 vartio jäi omaan selustaan ja se oli tilapäisesti sotapoliisien käytössä.
Jatkosodan jälkeen vartio toimi aluksi kesästä 1944 – syksyyn 1944 Pekka Parkkosen talossa, josta se siirrettiin alku talvesta 1944 Anna-Mari Mähösen taloon (nyk. Pekka ja Kaija Hurskaisen omistama talo), jossa se toimi syksyyn 1946.
Vuonna 1946 valmistui rajavartiostolle oma parakkivartio Valkeajärven lounaisrannalle paikalle, jossa se toimi vuoteen 1949. Parakkirakennuksessa oli historia tietojen mukaan alussa paha lutikka ongelma.
Vuonna 1949 valmistui varsinainen vartio- ja asuntorakennus samalle tontille. Parakkivartiosta tehtiin tuolloin varastosuoja.
Vuonna 1958 valmistui viimeinen vartiorakennus. Entinen vartioasema rakennus peruskorjattiin silloin asuintaloksi. Siihen tuli kaksi perheasuntoa henkilökuntaa varten.
Vartioasemalle rakennettiin myös asuinrivitalo, joka valmistui 7.3.1974 harjakorkeuteen. Henkilöstöä pääsi siihen muuttamaan vapun aattona 1974. Rivitalossa asuikin vuokralaisia aina vuoteen 2016, kunnes se siirtyi venäläisomistukseen.
Vartioaseman vahvuus oli alku aikoina 1 + 8 ja lisäksi vartiolla oli joukkueenjohtajan sijoituspaikka. Myöhemmin kun muita vartioasemia lakkautettiin ja puutavaran ajo Valkeavaaran tilapäisen rajanylityspaikan (rm II/140) kautta alkoi, henkilövahvuus suurin piirtein tuplaantui.
Vuonna 1978 saatiin ensimmäinen joukkueajoneuvo Valkeavaaraan.
Valkeavaaran vartioasema lakkautettiin 1.12.1996 lukien. Henkilöstö siirtyi Värtsilän - Välivaaran- ja Närsäkkälän rajavartioasemille.
Valkeavaaran entinen rajavartioasema kiinteistö toimi Riihivalkea matkailuyrityksenä vuosina 2000 - 2016. Nykyinen omistaja on venäläinen liikemies. Toiminta kiinteistöissä on hiipunut kokonaan.
Rajatapahtumia sattui Valkeavaarassa niin kuin muillakin vartioasemilla muutamia vuosittain.
Tekijänä oli venäläisiä-, niin kuin suomalaisiakin henkilöitä.
Puutavaran ajoa Venäjältä – Suomeen tapahtui Valkeavaaran tilapäisen rajanylityspaikan kautta rm II/140 kohdalta 25.10.1989 alkaen aina 14.2.1998 saakka eli reilut 8 vuotta.
1960 luvun alussa Valkeavaaran vartion alueella oli paha susi ongelma. Sudet olivat raadelleet eläimiä 387 kpl, joista kolme hevosta ja kaksi sikaa. Niinpä vuosien 1961 - 1963 aikana vartion läheisyydestä, 6 km säteeltä, kaadettiin 11 sutta.
Karhujahti Suhmakon suunnalla syksyllä 1984 kärjistyi vieraspaikkakuntalaisten metsästäjien ja maanomistajien välillä riidaksi. Se sai valtakunnallista julkisuutta mm. MTV 3.n uutislähetyksissä ja lehdistössä.
ATK-laitteet tulivat rajavartioasemille käyttöön vuoden 1993 aikana, niin myös Valkeavaaraan.
1.6.1993 Rajavyöhykelupien myöntäminen siirtyi myös poliisiviranomaisilta rajavartiolaitokselle.
Valkeavaarassa vartiopäällikköinä ovat toimineet:
- Onni Kiiski 1944 -1945, Toivo Myyrä 1945 – 1945, Toivo Keränen 1945 – 1946, Eevald Halttunen 1946 – 1952, Uuno Savolainen 1952 – 1955, Väinö Granvist 1955 – 1956, Juho Kivistö 1956 – 1958, Toivo Parkkonen 1958 – 1963, Alpo Sollo 1963 – 1965, Veikko Kallinen 1965 – 1970, Sulo Karppanen 1970 – 1972, Raimo Rajala 1972 – 1982, Pertti Teirioja 1982 kesän, Eino Ikonen 1982 - 1984, Kari Sutinen 1984 - 1990. Viimeisenä vartiopäällikkönä toimi Veli Virtanen vuosina 1990 - 1996.
Rajajoukkueenjohtajan sijoituspaikka oli aiemmin Valkeavaarassa, mutta se muuttui Valkeavaarasta Välivaaraan 1.7.1982.
Joukkueenjohtajina Valkeavaarassa toimivat:
Ylil Reino Salmi 1944 – 1955, ltn Aimo Nurmela 1955 – 1958, ltn Matti Muinonen 1958 – 1960, rvmest Juho Kivistö 1960 – 1965, rvmest Eino Jaakonaho 1965 – 1965, rvmest Eino Konttiaho 1965 – 1970, ltn Kari – Jussi Alen 1970 – 1971, rvmest Toivo Parkkonen 1971 – 1972, ylil Sulo Karppanen 1972 - 1978, ylil Kari Jylhä 1978 – 1979 ja Olavi Kontio 1979 – 1982.
Vartiopäällikkö Juho Kivistö toimi myös rajajoukkueenjohtajana. Hänet nimettiin vuoden 1962 rajamieheksi. Perusteluina mainittiin mm. hyvät ja luottamukselliset suhteet paikalliseen rajaseudun väestöön.
Henkilöstössä oli useita hyviä urheilijoita mm. Pekka Inkeri suunnistaja, Risto Möttönen hiihtäjä, Pertti Teirioja ampuja. Kari Sutinen, Veli Virtanen ja Kari Kempas olivat pesäpalloilijoita.
Vartion palkkalistoilla oli perinnekirjan mukaan vuonna 1977 myös "kolibakteerien tappaja", jonka tehtävänä oli pääsääntöisesti laittaa parikertaa päivässä kaivoon puhdistusainetta ja valuttaa vettä kaivosta pois muutaman kymmenen minuuttia aamu – ja ilta päivällä.
Pohjois-Karjalan Rajavartioston Rajaviestin aloitus- ja lopetuspaikka sijaitsi usein Valkeavaarassa.
Valkeavaaran rajavartioasema toimi tässä rakennuksessa vuosina 1949 – 1958. Peruskorjauksen jälkeen se muuttui vartiopäällikön ja vartion emännän asuintaloksi
Valkeavaaran vartioaseman rivitalo valmistui 1974. Rivitalossa asui aluksi henkilökuntaa ja myöhemmin muitakin vuokralaisia aina vuoteen 2016 asti
Valkeavaaran vartion talousrakennus
Sääperin vartion entinen rantasauna siirrettiin Valkeavaaran vartiolle Valkeajärven rantaan vuonna 1992
Vaitjärven partiomaja. Maja siirrettiin myöhemmin vuokrasopimuksen päätyttyä Närsäkkälän partiotukikohtaan, jossa se peruskorjattiin ja siitä tehtiin rajavaltuutettujen neuvottelutila
Kiteellä Suomen ja Venäjän valtakunnan rajalla rajamerkki II/143 kohdalla, 30 metriä sisämaahan päin, sijaitsee rajajääkäri Lauri Purmosen muistoristi. Se on paikalla, jossa tunnollinen rajajääkäri sai surmansa 25.6.1952 partioaseensa lauetessa vahingossa
