• Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Perinnetyö
  • Perinneyhdistys
  • Toiminta
  • Galleria
  • Tapahtumat
  • Myyntituotteet
  • Palkitsemiset
  • Killat
  • Rajamiehiä ja veteraaneja
  • Rajan toimipaikat
  • Kirjallisuutta Rajalta
  • Muut linkit
  • Sivukartta

Satulavaaran rajavartioaseman historiaa

Satulavaaran vartio (Custom).jpg

Satulavaaran rajavartioasema toimi tässä rakennuksessa vuosina 1956 -1982. Sen jälkeen vartiorakennus toimi partiomajana ja neuvottelutilana, kunnes se poltettiin hutikuussa 2012.

Satulavaaran rajavartioaseman historiaa

Satulavaaran rv-asema perustettiin talvisodan jälkeen 1.6.1940. Tällöin vartioaseman toimintapiiriin perustettiin 3 vartiota; Mustalammen vartio, Lahdenkylän vartio ja Satulavaaran vartio.

Aluksi vartioasemat sijoitettiin siviilitaloihin. Jatkosodan jälkeen vallitsi paha asunto pula, koska alueella oli mm. paljon siirtoväkeä.

Mustalammen vartio sijaitsi Pirhosen talossa Lirkinpurolla.

Lahdenkylän vartio oli sijoitettu Lemmetyisen taloon. Vartiopäällikkönä toimi talon isäntä rajakersantti Eino Lemmetyinen.

Satulavaaran vartioasema sijoitettiin Härkösen taloon. Vartiopäällikkönä ja vartion perustajana oli rajaylikersantti Arvo Huuhka, joka oli talvisodan veteraani.

Sodan aikana 1941 – 1945 vartiot jäivät selustaan, jolloin mm. Eino Lemmetyisen talossa ollut Lahdenkylän vartio toimi sotavankileirinä.

Härkösen talossa toiminut Satulavaaran vartio tuhoutui vihollisen suorasuuntaustykillä ampumasta laukauksesta jatkosodan alussa. Vartio oli sillä hetkellä tyhjänä.

Jatkosodan jälkeen Satulavaaran vartio oli sijoitettuna aluksi Säynejärven Maamiesseuran taloon, jossa vartiopäällikkönä toimi jo välirauhan aikana tutuksi tullut rajaylikersantti Arvo Huuhka. Hänet kuitenkin siirrettiin vuoden kuluttua Immolaan raja-aliupseerikurssin kouluttajaksi. Huuhka ei tykännyt siirrosta. Niinpä hän otti lopputilin rajasta ja tuli takaisin Säyneenkylään maanviljelijäksi. Hänen jälkeen vartiopäällikkönä toimi rajakersantti Heikki Seppä.

Sotien jälkeen Kangaskylän alueelta tapahtui paljon tiedustelu – ja vakoilutoimintaa Venäjälle.

Vuonna 1945 vartioita yhdistettäessä Satulavaaran vartio siirtyi Säynejärven Maamiesseurantalosta Lahdenkylään Eino Lemmetyisen taloon.

Vuonna 1946 päättyi Lemmetyisen talon vuokra-aika ja rajavartiostolle valmistui oma talo Säyneenkylän itäpuolelle. Tämä parakkirakennus oli vartiona 10 vuotta ja vuonna 1957 sen osti rajavartiolaitokselta rajajääkäri Paakkunainen.

Vuonna 1956 rakennettiin kauniin ja puhdasvetisen Kangasjärven luoteisrannalle uusi vartioasema rakennus.

Satulavaaran rv-asema lakkautettiin vuonna 1982. Ensin kokeilu-luonteisesti (7 kk) 1.9.1982 – 31.3.1983 ja sitten virallisesti 1.4.1983 lukien. Henkilöstö siirtyi Välivaaran ja Valkeavaaran rv-asemille.

Sen jälkeen vartioasema toimi partiomajana ja neuvottelutilana, kunnes se poltettiin hutikuussa 2012. Tapahtuma sai suuren huomion mm. television uutislähetyksissä. Nyt rajapartioiden taukopaikkana samalla paikalla on uusimuotoinen kontti-partiomaja.

Vartioasemalla palveli myös monia urheilijoita, jotka pärjäsivät hyvin ”isoissa” kilpailuissa. Tällaisia olivat mm. Kalevi Hämäläinen hiihtäjä, Matti Ikonen suunnistaja, Pertti Teirioja ja Kari Madetniva olivat ampujia sekä Veli Virtanen pesäpalloilija.

Vartiopäällikköinä uudessa vartioasemassa ovat toimineet mm.

J Liimatainen 1956, J Kivistö 1957 – 1958, T Rosti 1959 – 1960, T Koponen 1961 – 1962, T Poutiainen 1963, O Kankaanpää 1964 – 1966, Tarmo Kaiponen 1966 – 1970, Kauko Kukkonen 1970 – 1973 ja viimeisenä vartiopäällikkönä Eino Ikonen 1973 – 1982 vartioaseman lakkauttamiseen saakka.

Vuonna 1962 Satulavaaran silloinen päällikkö, ylikersantti Tauno Koponen lähti eräänä lauantai päivänä viemään vartioasemalta postia Kiteelle kuntakeskukseen. Kylätie oli juuri lanattu ja eräässä mutkassa lana oli nostanut kivenmurikan tienpinnalle. Tauno Koponen ajoi moottoripyörällä mutkassa kivenmurikkaan ja kaatui sillä seurauksella, että menetti henkensä.

Erikoisena tapahtumana Satulavaaran toimintapiirissä voidaan mainita ”Ollin aluevaltaus”.

Tuolloin talvisodan jälkeen 28.5.1940 Suomen ja SNTL:n yhteinen rajakomissio oli uuden rajan mittauksessa ja rajamerkkien paikoilleen laitossa Kangasjärven eteläpuolella.

Savikontilan isäntä Olli Matikainen sattui viljelyksiä tarkastaessaan rajakomission ”juttusille.” Tällöin SNTL:n valtuuskuntaan kuulunut nuori luutnantti hyvin innokkaasti tutki vanhoja karttojaan ja etsi näiden perusteella Uudenkaupungin rauhan aikuista Rajakiveä Kangasjärven etelärannalta.

Luutnantti tiukkasi Olli isännältä, että onko hänellä tietoa tällaisesta Rajakivestä. Olli, jonka mailla kyseinen vanha Rajakivi oli, vastasi ettei hän ole ikinä kuullutkaan, että näillä seuduilla olisi koskaan ollut rajaa, eikä myöskään mitään Rajakiveä.

Tällä hetken ”muistin menetyksellä” hän sai Lahdenkylästä säästetyksi Suomelle seitsemän taloa maineen, jotka ehkä kiven löydyttyä olisivat menneet SNTL:lle.

Satulavaaran rajavartioaseman polttaminen

Satulavaaran vartioasema poltettiin.jpg

Satulavaaran rv-asema lakkautettiin vuonna 1982. Ensin kokeilu-luonteisesti (7 kk) 1.9.1982 – 1.4.1983 ja sitten virallisesti 1.4.1983 lukien. Sen jälkeen vartioasema toimi partiomajana, kunnes se poltettiin hutikuussa 2012. Tapahtuma sai suuren huomion mm. television uutislähetyksissä. Nyt rajapartioiden taukopaikkana samalla paikalla on uusimuotoinen kontti-partiomaja.

Satulan partiomaja (1) (Custom).jpg

TAKAISIN   ALKUUN


© Raja- ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistys ry