Ilomantsin Rajakomppanian Nehvonniemen vartioasema 1940 - 1978
Nehvonniemen vartio perustettiin välittömästi Talvisodan jälkeen keväällä vuonna 1940 se sijoitettiin Haapovirran kämpälle, josta se lopputalvesta siirrettiin Läävästön pohjaan, josta edelleen keväällä Nehvonniemen kylään Pekka Tammistolta vuokrattuun Pekkalan taloon. Vartio toimi näissä tiloissa välirauhan ja vuosien 1945 – 1950 välisen ajan. Ensimmäisenä vartiopäällikkönä toimi kersantti Heikki Tolonen. Rajavastuu vartioasemalla oli rajamerkki III/182 (Ostronsaari)- rajamerkki III/192 (Nietaselkä pohjoinen) 20.10.56 saakka, jolloin aloitti toimintansa Haapovaaran vartio. Nehvonniemen vartion vastuualue lyheni rajamerkki III/182 (Ostronsaari – rajamerkki III/189 ( Nietaselkä eteläinen).
Rajapalveluksen tehostamiseksi rakennettiin vuonna 1948 Nietaselän rannalle vanhoista parakkilevyistä Nietaselän partiomaja.
Vartio pääsi pois vuokratiloista 9.8.1950, jolloin valmistui Enso-Gutzeit Oy:ltä vuokratulle tontille Nehvonjoen varrelle uusi vartioasema. Samalla sai vartio käyttöönsä myös asuintalon, saunan ja talousrakennuksen. Nehvonniemen vartio oli II joukkueen johtajan vartio.
Vartiopäällikköinä toimivat ylikersantti Heikki Tolosen jälkeen 20.12.1944 alkaen ylikersantti M Mustonen, 17.1.45 alkanen kersantti V Rosengren, 24.5.1948 alkaen kersantti J Leinonen, 10.8.1950 alkaen V Jaakonaho, 1.6.1955 ylikersantti V Rosengren, 1.2. 1962 ylikersantti J Leinonen ja vartioaseman viimeisenä päällikkönä aloitti 1.5.1962 ylikersantti O Lahikainen.
Vartion toimintapiirissä rajamerkki II/182 kohdalta tapahtui 14.9.1956 rajaloukkaus. Tällöin vakoilija Olavi Ahlströmin ylitti valtakunnan rajan. Hänet oli tuotu iltapäivällä Melaselkään, josta hän ensin " koplukalla" (lautalla) tuli Ostronsaareen ja sieltä anastamallaan soutuveneellä pitkin Oskajokea maantielle ja siitä kävellen Ilomantsin kirkonkylään, josta edelleen Joensuuhun missä joutui pidätetyksi. Hän oli saanut tehtäväkseen tiedustelun suorittamisen Ilomantsissa, Oulussa ja Oulaisissa.
Kesällä 1967 tapahtui rajamerkkien III/186 – II/185 välillä rajaloukkaus, jolloin rajajääkäri (evp) Vihtori Lirkki souteli veneellä kotirannastaan suoraan rajan yli Melaselän vartion rantaan. Hänen sen hetkisestä mielentilastaan tai ajatuksistaan ei ole kenelläkään selvää kuvaa. Kahden vuorokauden kuluttua hänet luovutettiin takaisin.
Rajapalvelun tehostamiseksi rakennettiin 1957 Nehvonniemen ja Mutalahden saumalle Ostronsaareen vartiotorni
Parakkilevystä 1948 rakennettu Nietaselän partiomaja purettiin 1958 ja rakennettiin uusimaja Enso Guzeit Oy:n maalle Kivilahteen, Kivilahden partiomaja. Maja oli mieluisa kenraali Yrjö Kärkkäiselle, jossa hän vuosittain kävi kalareissuilla yöpymässä.
Vartioaseman viihtyvyys parantui 1962 vuoden lopulla, kun vartio sai käyttöönsä oman sähkövoima-aseman ja näin ollen sähkövalot. Saman vuonna rakennettiin myös puhelinyhteys Ostronsaaren tornilta Mutalahteen. Kesällä salama iski taas vartiorakennukseen, edellisen kerran sama tapahtui 1959. Kummallakin kerralla tuli saatiin nopeasti sammutettua.
Vuosien 1962 – 1964 aikana alueella liikkui runsaasti Susia, myös Nehvonniemen vartion miehet osallistuvat susijahteihin. Näin vuosina kaadettiin useita kymmeniä susia.
Nehvonniemen vartioaseman peruskorjaus tehtiin 1966, jolloin uusittiin täydellisesti sekä vartiorakennus, että asuinrakennus. Vartiorakennuksen alakertaan tehtiin keskuslämmityshuone.
Nehvonvirran partiosilta noin puoli kilometriä vartion alapuolelle Nehvonjoen yli rakennettiin kesällä 1967
Vartioaseman toiminta lakkautettiin 1.7.1968, jonka jälkeen vartio toimi asuntovartiona ja rajavastuu siirtyi Mutalahden ja Haapovaaran vartioille. Viimeinen vartiopäällikkö laittoi aseman ovet kiinni ylikersantti Olavi Lahikainen.
1.9.1978 vartio "paketoitiin" henkilöstön siirtyessä asumaan Ilomantsin kirkonkylälle. Rajavartioaseman omistaa nykyjää Kalevalaseura ja sijaitsee Ilomantsin Nehvoniemessä, Rajavartioston tien varrella.
