Närsäkkälän rajavartioaseman historiaa
Närsäkkälän rv-asema sijaitsi luonnonkauniilla paikalla, kirkasvetisen ja kalarikkaan Karjalan Pyhäjärven rannalla vuosina 1954 – 2009. Nykyisin samalla paikalla on rajamiesten partiotukikohta
Talvisodan jälkeen vartioasema perustettiin huhtikuussa 1940 Haapavaaraan Arvi Kostamon taloon, jossa se toimi kesäkuuhun 1941 saakka.
Vuoden 1941 kesäkuussa ennen kuin jatkosota alkoi, vartio siirtyi Kontiolan seurantalolle, jossa se oli myös sotajoukkojen kokoontumispaikka. Kontiolassa perustettiin mm. puolet 43. Rajakomppaniasta. Puolet perustettiin Kiteenlahdessa.
Heti jatkosodan jälkeen varsinaista vartioasemaa ei heti perustettu kuin vasta 1.5.1953. Tällöin vartioasema perustettiin Janne Kostamon taloon. Vartioaseman vastuulle tuli maarajan valvonnan lisäksi myös vesiliikenteen valvonta Pyhäjärvellä. Vuonna 1954 Närsäkkälän vartiolle saatiin ensimmäinen moottorivene rajanvalvontaan.
Samana vuonna eli 1953 rajavartiosto osti maanviljelijä Eino Tuhkaselta Maironlahdesta tontin, jolle vuonna 1954 valmistui uusi vartioasema. Se kuitenkin paloi salaman iskusta heinäkuussa vuonna 1957. Tällöin vartioasema oli tilapäisesti sijoitettuna teltoissa noin 2 kuukauden ajan. Tänä aikana kunnostettiin palaneen vartion kellarikerros, jossa vartioasema toimi tammikuulle 1958 asti. Kellarikerroksen kuivaushuone toimi mm. keittiönä ja sauna oli vartiopäällikön asuntona. Kalustovarasto oli vartion miehistön asuinhuoneena ja toimistona.
Uuden vartioaseman rakennustyöt aloitettiin tammikuussa vuonna 1958 palaneen vartion paikalle. Mukana rakennustöissä oli myös varusmiehiä. Tällöin vartioasema siirrettiin taas evakkoon Janne Kostamon taloon, jossa se oli toiminut aikaisemminkin vuonna 1953.
Kesäkuun lopulla vuonna 1958 valmistui salaman polttaman vartioaseman paikalle uusi vartioasema. Myös vartioasemalle johtava tie peruskorjattiin kuntoon.
Pohjois-Karjalan rajavartioston ensimmäinen moottorikelkka esiteltiin 20.12.1968 Närsäkkälän rajavartioasemalla. Se olikin hyvä apu varsinkin talvella vesialueella liikkumiseen.
Puutavaraa Venäjältä - Suomeen tuotiin uittamalla rm II/127 – II/128 välitä ja maanteitse rajamerkin II/129 kohdalta vuosina 1975 – 1979 ja 1985 – 1987.
Rajatapahtumia sattui vesialueella niin kuin maastorajallakin vuosittain noin puolenkymmentä. Näistä merkittävimmät olivat Moldovialaisten (viisi henkilöä) luvattomat rajan ylitykset Venäjältä – Suomeen 28.6.2000 ja 28.6.2001.
Venäjän puolen rajaviranomaisten neuvottelutalo lisäsi myös vuosittain vilskettä Närsäkkälässä rajavaltuutettujen neuvottelujen yhteydessä.
Närsäkkälän rv-asema sijaitsi luonnonkauniilla paikalla, kirkasvetisen ja kalarikkaan Karjalan Pyhäjärven rannalla. Vartiolle oli hyvä tie ja palveluja sinne toivat mm. myymälä-, ja kirjastoauto. Vartiolla asuville lapsille oli järjestetty koulukyydit. Sen vuoksi Närsäkkälän vartioasema oli varsin haluttu työpaikkana.
Erityispiirteenä rajanvartioinnissa oli vesiosuus ja maaosuus. Kun Suitsan rajavartioasema lakkautettiin vuonna 1993, tällöin koko Pyhäjärven vesialueen valvonta siirtyi rajamerkki II/123 – II/128 väliltä Närsäkkälän rajavartioaseman vastuulle.
Väriä normaaliin arkiseen työhön antoivat lukuisat vartioasemalle suuntautuneet yhteistyöviranomaisten tutustumiskäynnit ja vierailut. Vartion savusaunan pehmoiset löylyt ovat tulleet ja tulevat vielä jatkossakin tutuiksi monille vieraille.
Myös ulkomaalaisia vieraita kävi lukuisasti vartiolla. 2000-luvun alkupuolella mm. Balttian maiden rajajoukkojen johtajia kävi ottamassa oppia rajanvartioinnin suorittamisesta maa- ja vesialueella.
Närsäkkälän vartion toimintapiiriin Karjalan Pyhäjärvelle oli juuri tuolloin valmistunut tekninen valvontajärjestelmä.
Närsäkkälän rajavartioasema lakkautettiin 1.1.2010 lukien. Henkilöstö siirtyi Värtsilään Tohmajärven rajavartioasemalle.
Närsäkkälän rajavartioasema rakennus poltettiin 14.3.2015. Tapahtuma sai paljon julkisuutta eri viestimissä kuten jo aiemmin poltettu Satulavaaran vartiokin.
Reserviläiset ja rajakiltalaiset ovat pitäneet yhteisiä saunavastojen tekotalkoita Närsäkkälän savusaunalle jo yli 30:n vuoden ajan. Myös poliisiviranomaisten kanssa yhteistoiminta oli säännöllistä.
Yhteistoiminta Suitsan vartion kanssa oli saumatonta. Henkilöstön hengenkohotus tilaisuuksia pidettiin vuoron perään. Niitä olivat mm. viestihiihto- ja onkikilpailut sekä saunaillat.
Pyhäjärvellä järjestettiin molemmin puolin rajaa muutaman kerran vuosina 1997 – 1999 Pyhäjärvi uistelu- ja pilkkikilpailut, joihin osallistui suomalaisia ja venäläisiä kalastajia. Tuolloin Uukuniemen kunnanjohtajana toimi entinen Miss Suomi, Satu Östring – Procope.
Närsäkkälässä vartiopäällikköinä ovat toimineet:
kers Sorvali, 1940 - 1954, rajaylik Sulo Mäkelä 1954 – 1960, Eino Konttiaho 17.10.1960 - 1.7.1961, A Visuri –Rautio 1.7.1961 – 31.10.1971, E Pitkänen 1.11.1961 – 30.5.1962, Kauko Pölönen 1.6.1962 – 31.7.1971, Olavi Lautamäki 1.8.1971 -30.4.1979, Kalevi Tikka 1.5.1979 – 31.5.1981, Eino Heikkinen 1.6.1981 – 31.10.1987, Jarmo Taumala 31.10.1987 – 30.5.1988, Veli Virtanen 1.6.1988 – 30.6.1990, Pauli Peltomaa 1.7.1990 - 30.6.1993, Seppo Jolkkonen 1.7.1993 – 30.6.1997, Vilho Soininen 1.7.1997 – 30.5.1998, Timo Päivinen 1.6.1998 – 30. 5.2004. Närsäkkälän rajavartioaseman viimeisenä päällikkönä toimi Mika Karhapää 1.6.2004 – 31.12.2009.
Närsäkkälän rv-asema poltettiin 14.3.2015. Tapahtuma sai paljon julkisuutta eri viestimissä kuten jo aiemmin poltettu Satulavaaran vartiokin.
Närsäkkälän rajavartioaseman huoltorakennus ja venevaja vuonna 2008. Huoltorakennuksen vasempaan päähän rakennettiin myöhemmin partioille huoltotukikohta
P-KR:n edustus savusauna on Karjalan Pyhäjärven rannalla Närsäkkälässä.
Närsäkkälässä oli käytössä tämä Rautaville niminen alus, jolla pystyi ajamaan pienissä jäissä syksyllä ja keväällä. Nykyisin alus on Kotkassa museossa.
Hietasaaren partiomaja
Hietasaaren partiomajan sauna
Vaitjärven partiomaja siirrettiin Närsäkkälän partiotukikohtaan vuonna 2022. Se peruskorjattiin ja siitä tehtiin rajavaltuutetun neuvottelutila
Mustaniemen partiomaja Karjalan Pyhäjärvellä
Kirotaulun historia
Kun Närsäkkälän salaman iskusta palanutta vartioasemaa rakennettiin uudelleen, oli vartioasemalla rakennustöissä paljon ulkopuolista väkeä. Siihen aikaan oli hyvin tavanomaista, että työmiehet käyttivät hyvin paljon ns. "voimasanoja" töitä tehdessään. Niinpä vartioaseman emäntä ja rakennusmestari miettivät miten kiroilua voitaisiin hillitä työmiesten keskuudessa. Yhdessä he sitten keksivät, että sakotetaan jokaisesta lausutusta kirosanasta 20 penniä/kirosana. Keittiön pöydälle laitettiin kirokassaksi lasipurkki, joka täyttyikin aluksi nopeaa tahtia, ja sakon vaikutukset alkoivat pikkuhiljaa näkymään.
Kun rakennus oli valmis emäntä ja rakennusmestari miettivät, mitä täyden 5:n litran lasipurkin sakkorahoilla tehtäisiin. Lopulta keksittiin ostaa vartion tupaantuliaisiin lahjaksi koko puusta tehty taulu, joka sai leikkimielisen nimen "Kirotaulu."
