Kaustajärven vartioasema
Kaustajärven vartioasema toimi tässä rakennuksessa vuosina 1963 – 1989. Lakkautuksen jälkeen vartio toimi rajavaltuutetun neuvottelutilana ja henkilökunnan virkistyskäyttötilana. Myöhemmin kiinteistön osti yksityinen henkilö.
Historiaa
Talvisodan jälkeen paikkakunnalla toimi kaksi vartiota: Kenraalinkylän- ja Kaustajärven vartiot.
Kenraalinkylän vartio oli Kenraalinkylän kansakoululla ja sinne oli sijoitettu lähinnä ns. suojajoukkoja, jotka muodostettiin varusmiehistä. Vartiopäällikkönä toimi luutnantti Vepsäläinen, myöhemmin luutnantti Kalkkinen.
Kaustajärven vartio oli sijoitettu vanhalle Kymin talolle, josta se siirrettiin melko pian juuri valmistuneelle uudelle Kymin talolle. Täältä käsin Kaustajärven vartio huolehti varsinaisia rajanvartiointiin liittyviä tehtäviä jatkosodan alkuun asti. Vartiopäällikkönä välirauhan aikana toimivat aluksi ylikersantti Rokka ja myöhemmin ylikersantti Peltonen.
Jatkosodan jälkeen vuonna 1944 Kaustajärven vartio perustettiin uudelleen. Tällä kertaa sijoituspaikkana oli Kaustajärven kansakoulu, josta käsin se toimi lähes kaksi vuotta. Vartiopäällikköinä toimivat ylikersantti Hyytiä, kersantti Turjana ja ylikersantti Asposalo.
Vuonna 1946 vartio siirtyi Kaustajärven länsirannalle rakennettuun uuteen vartiorakennukseen. Em. rakennus palveli vartiorakennuksena vuoteen 1962 saakka, jolloin se muutettiin peruskorjauksen jälkeen perheasunnoksi. Entisen vartiorakennuksen viereen rakennettiin uusi vartiorakennus. Samalla asennettiin keskuslämmityslaitteet ja vesijohdot sekä sähkövoimalaitos. Parantuneiden työolosuhteiden myötä paranivat Kaustajärven vartion henkilökunnan asunnot nykyajan vaatimuksia vastaaviksi.
Joukkueen johtajina Kaustajärvellä toimivat: 1946 – 1949 vänrikki Pynnönen ja 1949 – 1951 luutnantti Laine. Sen jälkeen II rajajoukkueen johtajan sijoituspaikka siirtyi Ratavartiolle Värtsilään.
Vuonna 1962 toimitetussa uudelleen järjestelyssä perustettiin 1./P-KR:oon III Rajajoukkue, johon kuuluivat vain Kaustajärven- ja Saarivaaran vartiot. III Rajajoukkueenjohtajan sijoituspaikaksi tuli Kaustajärven vartio.
III Rajajoukkueenjohtajina toimivat: 1962 – 1965 rajaylivääpeli Rosengren, 1965 – 1966 ylivääpeli Pennanen, 1966 – 1970 ylivääpeli Niemelä, 1970 – 1971 luutnantti Viitanen, 1971 – 1976 rajavartiomestari Toivo Salminen, 1977 - 1980 rajaluutnantti Aleksi Sirola.
Vuonna 1980 III:n Rajajoukkueen johtajan tehtävä lakkautettiin ja Kaustajärven ja Saarivaaran vartiot kuuluivat sen jälkeen II Rajajoukkueeseen. II Rajajoukkueenjohtajan sijoituspaikka pysyi Värtsilän rajavartioasemalla.
Rajajoukkueenjohtajien tehtävät RVL:ssa lakkautettiin vuonna 1991.
Lisääntyneen matkailun myötä lieveilmiöt toivat lisätyötä myös Kaustajärven vartiolle. Monien tuhansien turistien joukossa on aina niitä, jotka eivät tunteneet ja tienneet raja-alueen säädöksistä ja näin he työllistivät vartion henkilökuntaa.
Kuitenkin tuskin voidaan puhua tietämättömyydestä tapauksessa, jossa kaksi ranskalaista turistia vuonna 1976 veivät Kaustajärven kylän kohdalta kahdesta rajapaalusta kilvet. Rikolliset saatiin kiinni Savonlinnassa ja kilvet palautettiin takaisin.
Vartion alueella ei ole käynyt ainoastaan kutsumattomia vieraita, vaan vuosien varrella Kaustajärven vartion vieraina on ollut useita seurueita. Vaikutusvaltaisin näistä on ehdottomasti ollut Suomen sisäministerin Uusitalon ja -maaherrojen vierailu Kukonkaulan partiomajalla. Retkikunta saapui partiomajalle 21.6.1977 RVL:n päällikkö kenraali Kärkkäisen johdolla. Vartio tarjosi kaikille vieraille kahvit, savumuikut ja vatruskat. Ohjelmassa oli mm. Rajavartiolaitoksen koiramestarin, saksanpaimenkoira Yrin esittely ja toimintanäytös työympäristössään.
Kukkolammen = Kukonkaulan uusi partiomaja.
Kaustajärven vartio lakkautettiin 1.11.1989. Henkilöstö siirtyi Saarivaaran-, Värtsilän-, Välivaaran- ja Valkeavaaran vartioasemille. Lakkautuksen jälkeen vartio toimi rajavaltuutetun neuvottelutilana ja henkilökunnan virkistyskäyttötilana. Myöhemmin kiinteistön osti yksityinen henkilö.
Vartiopäälliköinä Kaustajärvellä toimivat: 1946 -1959 ylik. A Kukko, 1959 – 1960 ylik. V Lahikainen, 1960 – 1962 ylik. A Kukko, 1962 – 1963 kers. H Mikkola, 1963 – 1964 ylik. E Kuosmanen, 1964 – 1965 vääpeli E Rouvari, 1965 – 1967 ylik. K Yli-Kyyny, 1967 – 1970 ylik. Reino Nenonen, 1970 – 1974 ylik. Aulis Väänänen, 1974 – 1977 yliv. Pauli Nieminen, 1978 – 1978 ylik. Matti Ikonen. Viimeisenä vartiopäällikkönä vuosina 1978 – 1989 toimi rajaylivääpeli Jorma Sorsa.
Ylirajavartija Pentti Hietanen & spu Yri menestyivät hyvin RVL:n ja muissa koirakilpailuissa. Vartiolla palveli myös kovia kilpaurheilijoita niin hiihdossa, ampumahiihdossa, suunnistuksessa kuin ammunnassakin.
Kaustajärven vartion rantasauna.
Kukkolammen ensimmäinen partiomaja valmistui vuonna 1967. Maja oli silloin lukuisten korkeantason (ministereitä, maaherroja) vierailujen kohteena. Pohjois-Karjalan Rajakotisisaret lahjoittivat majalle patjat sänkyihin ja ruokailuvälineet neljälle henkilölle ml. pannut ja kattilat.
Rajaluutnantti Aleksi Sirola toimi III Rajajoukkueenjohtajana vuosina 1977 – 1980.
Vuonna 1980 III:n Rajajoukkueen johtajan tehtävä lakkautettiin. Sen jälkeen Kaustajärven ja Saarivaaran vartiot kuuluivat II Rajajoukkueeseen.
