KARTTIMON RAJAVARTIOASEMA
(1.1.1927 - 19.12.2011)
1 .1.1927 perustettiin ensimmäinen vartioasema nykyiselle paikalle. Nimeksi tuli Karttimonjoen kenttävartio. 1.1.1929 nimi muuttui Karttimonjo-en vartioksi ja 1.1.1931 lähtien Karttimon vartioksi. Vartion vahvuus oli alussa 1+7 miestä.
Aiemmin vartiointia oli suoritettu viiden miehen toimesta Murtovaarasta. Vartio siirrettiin 1.6.1926 Murtovaarasta lähemmäs rajaa Lehtovaaraan Hutun taloon. Samoihin aikoihin aloitettiin ensimmäisen vartion rakentaminen nykyiselle paikalle. Vartioasema valmistui 1.1.1927. Itsenäisty-misen jälkeen vartiointia suoritettiin aluksi Juntusrannasta pitäen.
Karttimon kenttävartion pihalla 1935 Karttimon vartio v 1939
Karttimon vartion toimintapiiri oli laaja, etelässä Pirttivaaran mutka ja pohjoisessa Kovavaara. Toimintapiiri supistui ensin pohjoisessa, kun Juntusrannan vartio perustettiin 20.11.1944 ja myöhemmin Pirttivaaran vartio 1.5.1961. Toimintapiiri oli tämän jälkeen etelässä Aumalampi ja poh-joisessa Kalmojärvi. Juntusrannan vartion lakkautus 1975 jatkoi toimintapiiriä pohjoisessa Palosenjärven kohdalle saakka. 1991 toimintapiiri laajeni jälleen huomattavasti, kun Hossan ja Pirttivaaran vartioasemat lakkautettiin.
Vartion kohdalla suoritettiin suuri rajan puhdistus 1 – 4.9.1934. Venäläisiltä oli töissä 150 miestä ja suomalaisilta 106 miestä.
YH:n alkaessa 11.10.1939 vartion toiminnot siirrettiin Juntusrannan kansakoululle. Partiot kävivät partioimassa Murtovaaran ja Lehtovaaran suunnilla sekä soittamassa Karttimon vartiosta. Tilanne vaikutti rauhalliselta ja osittain tästä syystä venäläiset pääsivät ylittämään rajan 30.11.1939 ilman vastustusta. 4.6.1940 luovuttivat venäläiset 253 talvisodan aikana vangiksi jäänyttä siviilihenkilöä Karttimon kohdalta.
Talvisodan jälkeen vartioasema perustettiin Murtovaaraan Hiltusen talon, koska kilometriä lähemmäs valtakunnan rajaa ei saanut mennä. Neuvostojoukot olivat vieneet vartioaseman ikkunat, ovet, lattialankut ja olivatpa purkaneet vähän uuniakin.
Jatkosodan aikana Karttimon kohdalla sijaitsi sotapoliisien tarkastuspiste, koska huolto yms. Uhtuan rintamalle kulki tätä kautta. Pioneerijoukot olivat kunnostaneet tietä Juntusrannasta Karttimoon ja edelleen Uhtualle päin.
Uuden vartiorakennuksen rakentaminen alkoi vuoden 1957 alussa ja rakennus valmistui jouluksi 1957. Vanha vartiorakennus jäi perheasun-noksi. Suuri peruskorjaus vartiolle tehtiin 1984 jolloin rakennettiin autotalli ja huoltotilat. Viimeisin suurempi peruskorjaus oli vuonna 2003. Ensimmäinen radio saatiin vartiolle 1932. Sähköt saatiin vartiolle syksyllä 1971.
Karttimon vartioasema 70 –luvulla Karttimon rajavartioasema 80 –luvulla
Ensimäinen tähystystorni rakennettiin vartion alueelle Rahvaanvaaraan 1940, uusittiin vuonna 1960 ja edelleen 1976. Nämä olivat puutorneja. Terästorni valmistui 1990.
Posti täytyi noutaa Juntusrannasta vuoteen 1935 saakka. Tämän jälkeen alkoi postin toimesta ns. kantoposti vartiolle. Tammikuussa 1960 var-tiolle tuli Raili- radioasema. Vuonna 1999 tuli vartiolle ATK-yhteys.
Huolto oli alkuaikoina isotöistä, koska tieyhteyksiä ei ollut. Matkaa Suomussalmen kk:stä tuli n 70 km. Kesällä oli käytössä vesireitit ensin Kian-tajärveä pitkin, siitä Kulmajärvelle ja sitten kantaen n. pari kilometriä vartiolle. Talvisin käytettiin jääteitä.
Vartion kohdalla olevan rm 747:n kohdalle perustettiin virallinen yhteydenottopiste Suomen ja Venäjän rajavaltuutettujen välille syksyllä 1944. Yhteydenottotavat ovat vaihdelleen vuosien kuluessa erilaisista lippumerkeistä ampumalla suoritettuihin yhteyspyyntöihin. Ensimmäinen "yh-teysmaja" valmistui rm 747:n maastoon v 1951. Majarakennusta laajennettiin 1957. Viimeisin "uusi" passintarkastustila remontoitiin 1997 neu-vottelumajan saunasta, joka siirrettiin rm 747 ylikulkupaikalle ja fiksattiin toimintaan sopivaksi.
Uusi neuvottelumaja rakennettiin v 1976 hieman edemmäs rajasta sisämaahan päin.
Puutavaran tuonti SNTL:stä alkoi rm 747:n kohdalta 8.9.1964 jatkuen vuoteen 1982 saakka. Puutavaran tuonti jatkui lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 1991 jatkuen vuoteen 2008 saakka. Ylikulkupaikalla oli ns. tilapäisen ylikulkupaikan status.
Partiomajoja vartion alueella on ollut yhdestä neljään riippuen rajaosuuden pituudesta. Vanhin maja on n.s Matosen maja, rakennettu v 1963. Moukkurin maja 1967. Palosen maja 1978 ja Aumalammin ns taukotupa siirrettiin paikalle 80 luvun puolivälissä.
Vartioaseman vahvuus on vaihdellut sotien jälkeen 10 - 25 miehen välillä riippuen vallitsevasta ylikulku-liikenteestä ja rajatilanteesta.
Vartioasema lakkautettiin 19.12.2011
Sijainti: 65° 13' 35.63", 29° 39' 08.48"
