Vallinkosken vartio
1955-1980 Kuva:1955
1970-luvulta
Moskovan pakkorauhan jälkeen raja siirtyi nykyiselle paikalleen, koska vartiorakennuksia ei ollut, oli vartiot perustettava siviilitaloihin niinpä tuleva Vallinkosken vartio perustettiin Räikkölän kylään Iida Utin taloon Räikkölän vartio nimisenä.
Ida Utin talo jossa Räikkölän vartio toimi välirauhan aikana ja heti jatkosodan jälkeen.
Rajalinjan määrittäminen tuotti ensimmäisinä kuukausina vaikeuksia, koska rajalinjaa ei ollut. Tästä johtuen partiointi oli suoritettava niin etäällä oletetusta rajaviivasta, ettei ollut mahdollisuutta rajaloukkausten syntymiseen.
Raja-aukko raivattiin touko-kesäkuussa. Raja-aitaa ei tuolloin ollut, sensijaan rakennettiin n.500m rajasta sisämaahan päin piikkilanka-aita, jonka tuntumassa partiointi yleensä tapahtui.
Rajan ja em aidan väliselle alueelle ei siviiliväestö saanut mennä, kuin rajamiesten erikseen antamalla luvalla. Käynti tapahtui rajamiesten tiukassa valvonnassa. Räikkölän vartion vahvuus oli n. 10 miestä, joista seitsemän oli vartiolla asuvia ja kolme oli perheellisiä Räikkölän kylässä asuvia. Vartion tehtäviin kuului myös ylikulkuliikenteen valvonta rm1/211 kohdalla. Venäläisille luovutetun keskeneräisen Enson voimalaitoken työmaalla kävi päivisin työssä suomalainen teknillinen henkilökunta, he ylittivän rajan päivittäin molempiin suuntiin. Em. auto tarkastettiin kaksi kertaa päivässä.
Vuoden 1941 kesäkuussa Räikkölän kylän siviiliväestö evakuoitiin, samalla myös vartio siirrettiin kauemmaksi rajasta Vallinkosken tienhaarassa olevaan metsänvartijan taloon.
Metsävartijan talo
Jatkosodan alkua edeltäneinä päivinä venäläiset työnsivät etuvartioasemia rajaviivan Suomen puoleisille alueille, Härkölän-Rossin kylän reunaan, tuoden paikalle myös psvaunuja.
Jatkosodan alkaessa koottiin Kaakkois-Suomen alueella olevat rajajoukot Parikkalaan, joista muodostettiin Er.RajaJP, johon myöskin Räikkölän vartion miehet kuuluivat.
SODAN JÄLKEINEN AIKA
Sodan päätyttyä jäi rajojen vartiointi kenttäarmeijan tehtäväksi, vasta marraskuussa 1944 annettiin käsky rajavartiolaitoksen uudelleen järjestelyistä.
Kaakkoisrajalle perustettiin RjR I, johon kuuluivat Rajavartiostot 1,2 ja 3. Rajavartiosto 2:n esikunta oli Immolassa, se jakautui kolmeen rajakomppaniaan. I. komppania johon silloinen Räikkölän vartio kuului, oli sijoitettu Immolaan päällikkönä toimi majuri A Rautasalo.
Vartio perustettiin jälleen Iida Utin taloon, jossa se oli ollut välirauhankin aikana. Utin talossa vartio toimi vuoden 1947 alkuun saakka, jolloin vartio siirrettiin Vallinkoskella olevaan Metsähallituksen paviljonki rakennukseen.
Sodan jälkeen oli lukuisia organisaatio ja nimenmuutoksia:
Kesäkuussa 1945 nimi muutettiin rajavartiosto I:ksi ja vartio lliettiin 2. komppaniaan jonka Kntop oli Mustolassa.
1.1.1946 muutettiinRajavartiostot Rajajääkäripataljooniksi
1.7.1947 muuttui RjP I Kaakkois-Suomen Rajavartiostoksi
Vuosi 1955 päästiin muuttamaan vastavalmistuneeseen vartiorakennukseen Vuoksen varrelle.
ERITYISIÄ TAPAHTUMIA
21.7.1951 tapahtui vartiolla murhenäytelmä, jossa vartiopäälikkö rajavääpeli A Mensonen sai surmansa. Edellisenä vuotena palveluksesta vapautettu, mutta vieläkin vartiolla asuva, joukkueenjohtajana toiminut vänrikki J Vähäniitty surmasi Mensosen vartion toimistossa.Tapaus johtui henkilöiden välisistä ristiriidoista. Vähäniitty sai taposta 12 vuoden vankeustuomion.
Keväällä 1955 kerättiin vartion toimesta Vuoksesta satamäärin vesi-ja ilmatiiviisiin muovipusseihin suljettuja propakandalehtisiä jotka oli venäläisten emigranttien toimesta laskettu Vuokseen, tarkoituksena lähettää ne virran mukana neuvostoliittoon.
VALLINKOSKEN VARTION LAKKAUTUS
16.06.1980 lakkautettiin Vallinkosken ja Kuurmanpohjan vartioasemat, samana päivänä otettiin käyttöön uusi Salo-Issakan vartioasema, johon Vallinkosken henkilöstö siirtyi. Entinen Vallinkosken vartio on yksityisessä omistuksessa ja asuinkäytössä.
