Vuosikokous 2019
Rajan Perinneyhdistyksen 9. vuosikokous
Ensi vuonna 10 vuotta täyttävän yhdistyksen vuosikokoukseen 8.3.2019 Rajatalossa Pähkinäsaaren kokoustilaan saapui eri puolilta Suomea 36 jäsenkiltojen edustajaa. Päivän valtakunnallinen uutinen oli maan hallituksen kaatuminen aamulla.
Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös rajaoltermanni kenraali Jaakko Kaukanen, kenraali Stig-Erik Malmen ja rajaveteraani Antti Henttonen puolisonsa kanssa sekä laitoksen puolelta apulaispäällikkö kenraali Pasi Kostamovaara, lippueamiraali Markku Hassinen ja prikaatikenraali Matti Sarasmaa.
Tilaisuuden aluksi Pasi Kostamovaara toi päällikön ja laitoksen terveiset -juhlavuoden teema on "rajamies-ja naissukupolvien muistaminen" ja kertoi Rajavartiolaitoksen tämän hetken ja tulevaisuuden näkymistä mm. tilanne valtakunnan rajoilla on hallinnassa, mutta huolena on toimintakyvyn turvaava talous.
Evl Sami Mattila esitteli "rajakarhun" kokousväelle.
Puheenjohtaja Martti Kukkonen toivotti myös kokousväen tervetulleeksi ja avasi vuosikokouksen.
Käytiin läpi vuosikokouksen sääntömääräiset asiat mm. vuosikertomus ja tilinpäätös. Vahvistettiin toimintasuunnitelma, tulo-ja menoarvio sekä jäsenmaksu vuodelle 2019.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti edelleen Martti Kukkonen, joka kiitti luottamuksesta todeten "jatketaan yhdessä eteenpäin".
Vanha hallitus jatkaa samassa kokoonpanossa lisättynä ev evp Tero Kaakisella (K-S Rajamieskilta).
Seppo Lyytikäinen esitteli nettiliikennettä yhdistyksen kotisivuilla ( liikenne.pdf).
Timo Päivinen kertoi perinneretken ohjelmasta Kiteellä (löytyy päävalikon kohdasta "Ajankohtaista").
Tilaisuuden lopuksi uusi rajaoltermanni Jaakko Kaukanen kiitti saamastaan luottamuksesta ja kertoi mukaansatempaavalla tavallaan mm. Rajavartiolaitoksen "syntyhistorian" erilaisista vaihtoehdoista. "Virallinen" versiohan on, että valtioneuvosto teki 21.3.1919 päätöksen, jolla rajan vartiointi siirtyi puolustuslaitokselta sisäministeriön alaisille rajavartiojoukoille.
Kaukanen muisteli puheessaan myös sivun alaosassa olevaa kuvaa äitinsä kertomana. Oltermannin sauvan olen laittanut Raappanan kuvan viereen. Raappanaa voimme pitää ensimmäisenä Oltermannina. Hänen ajatuksensa oli, että rajamiehiä pitää johtaa; edestä, keskeltä ja samalta tasolta. Tämä pitää paikkansa vielä tänäänkin.
Tampereen kilta muisti Jaakko Kaukasta killan 50v historiakirjalla ja Aikapojat-kuoron sota-ajan musiikki cd:llä. Kättelemässä killan pj Kari Laakso
Kaksi kenraalia samassa kuvassa - kenraali Erkki Raappana ja tuleva kenraali Jaakko Kaukanen
Pian eläkkeelle siirtymisen jälkeen ilmenneet terveydelliset ongelmat vaikeuttivat Erkki Raappanan osallistumista etenkin valtakunnalliseen yhdistystoimintaan. Kenraalinpuvun hän puki päälleen harvoin. Yksi viimeisistä kerroista tapahtui Kajaanin reservinupseeripiirin maanpuolustusjuhlien yhteydessä syyskuussa 1957. Tuolloin hän piti muistopuheen Kajaanin sankarihaudoilla.(lainaus)
Jaakko Kaukanen pikkupoikana äitinsä kanssa
kuvan keskellä.
Uuden hallituksen järjestäytymiskokous
Välittömästi vuosikokouksen jälkeen uusi hallitus käsitteli järjestäytymiskokouksessaan mm. eri tehtävien jakautumista sekä työryhmien nimeämistä. Lisäksi käytiin puheenjohtajan johdolla läpi saapuneet eri palkitsemisesitykset.
