Rajamiehen muisteluksia (yliv Pentti Akkanen)
- Nimi ja syntymäaika sekä paikka.
Pentti Eelis Akkanen; 26.3.1925 Mikkelin mlk
- Lapsuus paikat ja lyhyesti elämää silloin.
Mikkeli Tuppurala, koulut: Lähemäen kansakoulu (4lk) à kaupungin keskuskoulu (2lk + 1 jatkoluokka).
Koulun ohella lapsiporukassa talvella suosittua oli hiihto ja erikoisesti mäenlasku ja kesällä uinti ja kesäpelit.
- Asepalvelukseen astuminen, missä ja milloin?
14.4.1943 Hyvinkää Jv:n koulutuskeskus 24 3K (4kk) à Suomenlinna radiosähköttäjäkoulutus (2vkoa) à Aunuksen Nurmoilaan radiosähköttäjä jatkokoulutus (2kk)
- Osallistuminen sotatoimiin joukko-osasto ja paikat.
Sitten radiosähköttäjät jaettiin joukkoyksiköihin; Pentti Akkanen ryhmän mukana JR 23:een Lotinanpellon vastapäätä.
NL:n hyökätessä asemat purettiin ja vetäydyttiin Aunuksen suuntaan. Viteleessä käytiin torjuntataisteluja Laatokan pohjoispuolelta hyökkäävää vihollista vastaan. Yleistilanne oli sellainen, että Syvärin porukat olivat vaarassa jäädä mottiin. Vetäytyminen tapahtui maastoitse.
Viteleen jälkeen radioryhmä (alik. Hanjala) komennettiin Tolvajärven taakse rajapataljoona 4:ään (lähellä Kivijärveä).
Siinä tilanteessa vihollispartiouhkan takia ei 10 henkilöä pienempiä partioita lähetetty tehtävään, mutta radistit eivät tätä uhkaa tienneet ja tulivat pataljoonaan 4 henkilön ryhmässä kantamuksenaan kenttäradio VRFK. Toiminta-aikaa oli n. kaksi viikkoa.
Aselevon tultua voimaan syyskuussa radistit kokoontuivat muiden mukana Lehmivaaraan, missä radioryhmä hajotettiin. Pentti Akkanen ja toinen radisti Palonen komennettiin Posiolle, josta radistit lähtivät tiedustelupartiossa ”kyynel” mukana Sallan radalle saksalaisten jäljille.
Luutnantti Raittilan tiedustelupartion pioneeriryhmä hupeni kokonaan miina-ansojen vuoksi.
Tiedustelupartion matka eteni aina Pelkosenniemelle asti saksalaisten jäljessä. Pelkosenniemeltä palattiin marssien Paltamoon, josta junalla Joensuuhun. Joensuusta palattiin Tohmajärvelle jatkamaan varusmiespalvelusta, mistä reserviin syksyllä 1945.
- Aselepo 4.9.1944 miltä tuntui ja mitkä olivat tulevaisuuden suunnitelmat?
Hyvältä tuntui. Ei tarkempia suunnitelmia, töitä piti etsiä. Graanin tehtaalla Mikkelissä syystalvi 1945. Kevättalvella sukulaistäti tarvitsi apua Pihlajanlahteen (silloin Sääminkiä Savonlinnan liepeillä). Lähistöltä löytyi Meeri ja elokuussa 1946 naimisiin.
Perhe Rovaniemellä
- Miksi ja miten hakeutui rajavartiolaitokseen.
Velimies Pauli oli viestissä Riihimäellä ja sai koulutuksen radiosähköttäjäksi. Riihimäellä vieraili Lapin Rajavartioston viestipäällikkö värväämässä viestimiehiä palvelukseen. Pauli-veli oli ollut Lapissa jo vuoden ja lomallaan kertoi, että siellä tarvittaisi viestimiehiä.
Siitä syntyi ajatus hyödyntää varusmiesaikaista radiosähköttäjäkoulutusta. Yhteys otettiin kirjeitse LR:ään, josta vastaus tuli heti sekä litterat matkaa varten. Päätös syntyi, että kokeillaan vuosi, mutta siinä vierähti 26 vuotta.
Kolarissa radisti
- Palveluspaikat aikajärjestyksessä.
- 31.10.1949 3/LR Kolarin vartio (rajamies, vartiomies, radiosähköttäjä) LR:n päiväkäsky 45/49
- 1.6.1954 EK/LR Muonio 3 rajakomppania (radiosähköttäjä) LR:n päiväkäsky 22/54
- 14.7.1954 rajajääkärin peruskurssi Lieksa. LR:n päiväkäsky 31/54
- 6.9.1954 EK/LR Muonion 3 rajakomppania radiosähköttäjä LR:n päiväkäsky 41/54
- 1.6.1957 siirto 2/LR jääden E/LR Rovaniemi radio-au LR:n päiväkäsky 21/57
- 4.9.1958 siirto vartio-au 2/LR Karigasniemi LR:n päiväkäsky 35/58
- 4.10.1958 komennus kanta-au peruskurssille Lappeenrantaan LR:n päiväkäsky 41/58
- 22.4.1959 komennus kanta-au jatkokurssille Riihimäelle LR:n päiväkäsky 17/59
- 1.5.1961 siirto ylik. toimeen radio-au 4/LR Ylitornio LR:n päiväkäsky 15/61
- 20.11.1967 siirto vartiopäälliköksi 3/LR Munnikurkkio
LR:n päiväkäsky 43/67
- 1.3.1969 siirto vääp. toimeen vartiopäälliköksi 4/LR Pello LR:n päiväkäsky 5/69
- 1.6.1971 siirto Kvääp. toimeen 4/LR LR:n päiväkäsky 18/71
- 1.3.1974 toimiupseeri/yksikön vääpeli 4/LR LR:n päiväkäsky 5/74
- 1.7.1975 eläkkeelle yksikön vääpelin toimesta.
Karigasniemi partiosssa
- Mielenpainuvia esimiehiä ja palvelustovereita.
Kaikki esimiehet olivat kuin kavereita.
- Millainen varustus ja aseistus.
Rajamiehenä kivääri ja vaatetusvarustus, vakansseilla suomipistooli (säilytettiin kotona) omat ostettavat vaatevarusteet.
- Majoittuminen ja ruokatilanne rajavartioasemilla.
Perheellisillä oli asunto, poikamiehillä tupamajoitus.
Ruokailu tapahtui työpaikalla (maksullinen) tai kotona.
Ruokatilanne oli yleensä hyvä; kalamiehet ja metsämiehet toivat usein lisukkeita.
MM.Munnikurkkiolla tehtiin Rommaenon veden korkeuden säännöllistä mittausta sekä säätilan kirjausta. Tästä saatu palkkio käytettiin vartion ruokavalikoiman hyväksi.
Karigasniemen vartio Pentti oik.
- Partioreissuista joitakin mielenkiintoisia kuvauksia.
V. 1950 kesällä rajankäynnissä Norjan rajalla (Pöyrisjärvi) ”kyynel” miehenä.
Heittonarulla (tarpeeksi vahvaa) vedettiin vesistöistä haukia kuivumaan.
Karigasniemi partiossa
- Millaiset olivat viestiyhteydet (kalusto) ja kuuluvuudet yms.
VRFK pataljoonan radio
VREH rykmentinradio
Rajankäynnissä 1950 puuttomalla alueella antennimastoina käytettiin näkkärilaatikkopinoa tai teltan kattoa.
- Palkkaus (miten tili riitti elämiseen).
Se oli tarkan markan aikaa. Huom! vaimo oli taitava emäntä, luonnon antimet.
- Perheen perustaminen ja lapset (ei nimiä välttämättä).
Lappiin tullessa perheeseen kuului 2 poikaa. Lisää lapsia tuli joka paikkakunnalla. Yhteensä 7 lasta.
Vapaa-ajan kalassa poikien kanssa
- Kuinka rajavartiolaitos muuttui Pentin palveluksen aikana?
Aluksi oli majoitustiloista puutetta. Tilanne koheni ajan myötä niin, että lopuksi asuminen oli täysin uudenaikaista.
- Hauskoja tapahtumia, sellaisia jotka kuvaavat sen ajan rajamiehen elämää.
Kolarin vartiopäällikkönä oli Onni Siltaloppi ja Muonion 3K/LR viesti-au:na Yrjö Tikka.
Tuli Onnin nimipäivä: Yrjö lähetti Onnille onnittelut: Onnelliset onnittelut onnelliselle Onnille ja Onni vastasi: Ylenpalttiset ylistykset ystävälleni Yrjölle!
- Surullisia tapahtumia voi myös tuoda esille. Ei kuitenkaan oman käden kautta menneiden nimiä.
Viimeinen palvelus:
Ylirajajääkäri Häkkinen haudattiin Juvalla. Pentti toisen rajamiehen kanssa lähti saattamaan arkkua junalla (härkävaunu) Mikkeliin ja asemalta hautajaistoimisto vei arkun Juvalle, jossa komppanian vääpeli Pentti ja mukana seurannut rajamies edustivat hautajaisissa 4/LR:ää.
- Sitten mitä kertojalle muuta tulee mieleen.
Erämaavartioilla, kuten Munnikurkkio, työn suuri osa kului huoltotoimiin (halot, polttoöljy, ruokatarvikkeet) talvella lumikuljetuksiin ja kesällä lentokone-torpedoilla. Pienempi osa työstä oli rajavalvontaa. No, rajalla Norjaa vasten oli todella rauhallista.
Porojärvellä, joka kuului Munnikurkkion toiminta-alueeseen, oli kaksi partiomajaa. Toinen oli yleisessä käytössä ja toinen ns. presidentin maja. Näistä huolehti metsähallitus. Presidentin majasta huolehtivat lähinnä rajamiehet.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli ahkera Lapin kävijä ja rajamiehet olivat mukana avustajina erilaisissa tehtävissä, kuten kokkihommissa, radioviestittäjinä, hiihtoavustajina ja pilkkireikien kairaajina.
Vähän ennen presidentin matkaa suoritettiin hiihtoreitillä paikkavalmisteluja. Sinne järjestettiin kahvi - ja levähdyspaikkoja, huomioiden mahdollinen pilkkitilaisuus.
Näin tapahtui myös v. 1969 - 70 talvella, kun Pentti oli Munnikurkkion vartiopäällikkönä, yhdessä silloisen Kilpisjärven vartiopäällikön vääp. Pulsan kanssa.
-------------------------
Pentti Akkasta haastatteli Mikkelissä 10.7.2015 ja muistiin merkitsi Ivalossa asuva poikansa Olavi Akkanen.
